| Summary: | Nyky-yhteiskunnassa koulutus ja kouluttautuminen eivät rajoitu vain oppilaitoksissa tapahtuvaan opiskeluun, vaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti yhä useammat haluavat opiskella itselleen sopivana aikana ja sopivassa paikassa omien tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Kiinnostus etäopiskeluun kasvaa ja sen merkitys lisääntyy varsinkin nopeasti kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian myötä.
Etäopiskelussa keskeyttämisprosentti on kuitenkin suurempi kuin tavanomaisessa opiskelussa. Opiskelu ilman opettajan tai muiden opiskelijoiden fyysistä läsnäoloa voi rasittaa. Affektiivisten vaikeuksien lisäksi etäopiskelija voi kärsiä myös kognitiivisesta ylikuormituksesta: hänen täytyy samanaikaisesti oppia hallitsemaan oppisisällön lisäksi myös sen välityksessä käytetty teknologia ja oppimisympäristö sekä totuttava tietokoneen välityksellä tapahtuvaan kommunikaatioon.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat verkossa toimivan etäopetuskurssin tehokkuuteen. Asiaa tarkastellaan lähinnä kurssin suunnittelija-opettajan näkökulmasta: mitä tekijöitä hänen tulisi ottaa huomioon tehdäkseen kurssista opiskelijan kannalta mahdollisimman mielekkään ja tehokkaan ja miten edistää kurssin loppuun suorittamista. Tutkimuksessa todettuja tehokkuustekijöitä sovelletaan venäjän alkeistason etäopiskelukurssin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteistoiminnallisuus on etäopiskelussakin tärkeää. Sitä voidaan edistää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien tarkoituksenmukaisella käytöllä, esimerkiksi foorumien ja keskustelupalstojen avulla. Kurssi, jossa on paljon yhteistoimintaa lisää sen tehokkuutta niidenkin opiskelijoiden osalta, jotka eivät itse osallistu yhteistoimintaan (välillinen oppiminen). Opettajan ja muiden opiskelijoiden sosiaalinen läsnäolo, se kuinka aidoiksi heidät nähdään tietokonevälitteisessä viestinnässä, on tärkeää. Sosiaalista läsnäolo voidaan lisätä esimerkiksi videon käytöllä. Samoin henkilökohtainen, välitön ja kannustava viestintätyyli vaikuttaa positiivisesti. Etäopetuksessa myös palautteen merkitys on suuri. Automaattinen kvalitatiivinen ulkoinen palaute ja opettajan antama formatiivinen dialogimuotoinen palaute ovat käytännön kannalta tehokkaimmat; niissä palaute on osa oppimisprosessia. Myös helposti hahmotettaviin ja navigoitaviin jaksoihin jaettu materiaali lisää tehokkuutta. Materiaali tulisi lisäksi laatia niin, että se kannustaa kirjautumaan kurssille mahdollisimman usein. Onnistuneen opintokokemuksen ja opiskelun jatkamisen kannalta ensimmäinen viikko on tärkein; tällöin opiskelijat tarvitsevat eniten tukea ja opettajan tulisikin seurata heidän kirjautumisiaan ja suorituksiaan erityisen tarkasti.
|
|---|