Vessapaperia ja veistoksia Mäntän kaupungin muutos tehdaskaupungista taidekaupungiksi

Metsäteollisuuden deindustrialisaatio on aiheuttanut uudelleen rakenteistumista, mikä vaikuttaa pieniin asutuskeskuksiin jotka aiemmin ovat olleet riippuvaisia paperi- ja selluloosatehtaista. Pro gradu –työssäni olen kuvaillut ja analysoinut tapoja joilla Mänttä, pieni paperiteollisuuskaupunki, on s...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Harjunpää, Johanna
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2011
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36666
Kuvaus
Yhteenveto:Metsäteollisuuden deindustrialisaatio on aiheuttanut uudelleen rakenteistumista, mikä vaikuttaa pieniin asutuskeskuksiin jotka aiemmin ovat olleet riippuvaisia paperi- ja selluloosatehtaista. Pro gradu –työssäni olen kuvaillut ja analysoinut tapoja joilla Mänttä, pieni paperiteollisuuskaupunki, on selvinnyt suurista muutoksista. Mänttä on vastannut muutoksiin pyrkimällä investoimaan kulttuuriin ja taiteeseen. Mänttä pyrkii nykyään profiloitumaan ”taidekaupunkina”, sillä siellä järjestetään lukuisia taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia. Vuonna 2006 Mänttä haki Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä mutta ei saanut sitä. Olen analysoinut Mäntän muutosprosessia tehdaskaupungista taidekaupungiksi. Aineisto koostuu 12 Mäntässä tekemästäni haastattelusta, kulttuuripääkaupunkihakemuksesta ja kaupunkistrategiasta vuodelle 2020. Mänttä on kaupunki, jossa suuri osa väestöstä on aikoinaan työskennellyt selluloosatehtaassa, minkä lisäksi kaupungissa toimii edelleen paperitehdas. Mänttä sijaitsee Pirkanmaalla Länsi-Suomessa ja väestömäärä on nykyään suurin piirtein puolet siitä, mitä se on suurimmillaan ollut. Vuonna 2009 Mänttä ja Vilppula tekivät kuntaliitoksen ja kaupunki tunnetaan nykyisin Mänttä-Vilppulana. Mitä tulee metsäteollisuuteen, Mänttä on kokenut perustavanlaatuisia muutoksia kolmen viime vuosikymmenen aikana. Aikaisemmin kaupungissa oli Serlachiuksen paperitehdas, joka työllisti suuren osan kaupungin ihmisistä. Yhtiö perustettiin Mänttään 1800-luvulla ja se kukoisti vuosikymmeniä. Yhtiön pääkonttori muutti pois Mäntästä 1980-luvulla ja pian sen jälkeen selluloosatehdas suljettiin. 1990-luvun lama aiheutti sen että Mänttä nähtiin esimerkkinä kuolevasta teollisuuskaupungista. Aineistoni luo kuvan kaupungista joka aikaisemmin tunnettiin tehtaastaan, nykyisin taiteesta. Kulttuurielämän nousu esitetään loogisena jatkumona, menestystarinana tehdaskaupungista taidekaupungiksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole objektiivinen totuus, vaan kuvauksia ja visioita joita kerrotaan. Aineistoni luo diskurssia jonka mukaan kulttuuri ja taide tuovat kuuluisuutta ja lisäarvoa Mäntälle ja vetää puoleensa matkailijoita ja rahaa, vaikka kaupungin infrastruktuuria ei ole suunniteltu matkailun tarpeeseen ja kulttuurialan työpaikkojakin on vain muutamia. Tutkimuksen taustalla on kansainvälinen tutkimushanke ”Northern Communities in a Changing World: Towards a Better Understanding of Global Competition”. Toimin hankkeessa tutkimusapulaisena kesäkuusta 2009 aina lokakuuhun 2010 asti ja tein pro gradu -työni tähän hankkeeseen liittyen. Tutkimushanketta johdetaan Kanadan Pohjois-Ontariosta, jossa myös tutkimuksen pääpaino on. Kansainvälisen vertailun vuoksi tutkimuksessa ovat mukana myös Suomi ja Uruguay.