Svensk- och klasslärares erfarenheter och åsikter om arbetsro i klassrummet och dess upprätthållande

Pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää työrauhaongelmien yleisyyttä, niiden ilmenemismuotoja sekä mahdollisia syitä, jotka johtavat rauhattomuuteen oppitunneilla. Lisäksi olemme kiinnostuneita selvittämään millaisia keinoja opettajilla on työrauhan saavuttamiseen. Suoritamme vertailevaa tu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Jukkola, Jenni, Pöyhönen, Timo
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:swe
Julkaistu: 2011
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36663
Kuvaus
Yhteenveto:Pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää työrauhaongelmien yleisyyttä, niiden ilmenemismuotoja sekä mahdollisia syitä, jotka johtavat rauhattomuuteen oppitunneilla. Lisäksi olemme kiinnostuneita selvittämään millaisia keinoja opettajilla on työrauhan saavuttamiseen. Suoritamme vertailevaa tutkimusta ala-asteen luokanopettajien sekä yläasteen aineenopettajien välillä, koska haluamme selvittää mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia edellä mainittujen kouluasteiden välillä. Käsittelemme tutkimuksessamme myös opettajankoulutusta ja selvitämme millaisia valmiuksia opettajat kokevat sen antaneen heille työrauha-asioihin ja luokanhallintaan liittyen. Tutkimuksessamme käytimme kvalitatiiviisia metodeja. Teimme kuusi teemahaastattelua, joista kolmessa haastateltavana oli ala-asteen luokanopettaja ja kolmessa yläasteen ruotsin kielen opettaja. Haastatteluista saimme paljon tutkimusmateriaalia, koska aihe oli tuttu jokaiselle haastateltavalle. Lähetimme haastattelun rungon sähköpostilla etukäteen informanteille saadaksemme mahdollisimman kattavia vastauksia. Luokanopettajien ja aineenopettajien vastaukset olivat monessa suhteessa yhteneviä. Eroavaisuuksia oli häiriöiden ilmenemismuodoissa sekä työrauhaongelmien yleisyydessä. Ongelmia esiintyi yläasteella päivittäin, mikä oli huomattavasti enemmän kuin ala-asteen puolella, missä opettajilla tuskin oli ongelmia häiriöiden kanssa, koska heillä oli paremmat edellytykset oppia tuntemaan oppilaansa ja näin hallita luokkaa johdonmukaisemmin. Häiriöt ilmenivät yleisimmin metelöintinä ja yleisenä rauhattomuutena sekä ylä- että alaasteen puolella. Yläasteella saattoi ilmetä myös aggressiivista käyttäytymistä, kun taas alaasteella esiintyi enemmänkin verbaalista kiusaamista. Opettajat korostivat hyvien suhteiden tärkeyttä sekä oppilaiden että kollegojen kanssa. Toisten opettajien tuki korostui, kun etsittiin keinoja työrauhan saavuttamiseen ja työssä jaksamiseen. Tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että opettajankoulutuksessa on kehitettävää työrauha-asioihin liittyen. Työrauhaongelmista kyllä puhutaan, mutta asioiden läpikäyminen koulutuksessa on pintapuolista. Myös opetusharjoittelun suorittamista useammassa eri koulussa, erityispedagogiikan sekä mediakasvatuksen opetuksen lisäämistä tulisi pohtia uudelleen.