Fuusion jälkeinen IT-integraatio kuntaliitoksessa

Yritykset tavoittelevat fuusioilla tyypillisesti nopeaa kasvua tai aiempaa vahvempaa markkina-asemaa. Vastaavasti kunnat pyrkivät kohentamaan talouttaan ja parantamaan palveluntuotantoaan kuntaliitosten avulla. Fuusioihin keskeisesti liittyvässä IT-toimintojen yhteensovittamisessa kuitenkin usein ep...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Typpö, Martti
Muut tekijät: Faculty of Information Technology, Informaatioteknologian tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2011
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27275
Kuvaus
Yhteenveto:Yritykset tavoittelevat fuusioilla tyypillisesti nopeaa kasvua tai aiempaa vahvempaa markkina-asemaa. Vastaavasti kunnat pyrkivät kohentamaan talouttaan ja parantamaan palveluntuotantoaan kuntaliitosten avulla. Fuusioihin keskeisesti liittyvässä IT-toimintojen yhteensovittamisessa kuitenkin usein epäonnistutaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan fuusion jälkeisen IT-integraation läpivientiä strategisesta näkökulmasta, selvitetään millaisia välineitä kirjallisuus tarjoaa fuusion jälkeisen IT-integraation läpiviennin arvioimiseen ja selvitetään, miten järjestelmäintegraation läpiviennissä onnistuttiin Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan välisessä kuntaliitoksessa vuonna 2009. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa teoreettinen osuus tehtiin kirjallisuuskatsauksena ja empiirinen osuus tapaustutkimuksena. Sekä fuusion jälkeistä tietojärjestelmäintegraatiota käsittelevä kirjallisuus että tästä näkökulmasta tehdyt kuntaliitosselvitykset osoittautuivat hyvin vähäisiksi. Tapaustutkimuksessa aineisto kerättiin avainhenkilöiden teemahaastatteluina, jotka pohjautuivat kirjallisuudesta tunnistettuihin fuusiossa tapahtuvan järjestelmäintegraation ominaispiirteisiin. Jyväskylän kuntaliitoksessa järjestelmäintegraatiossa onnistuttiin tiukkaan aikatauluun nähden hyvin. Integraatioprosessin onnistumisen kannalta keskeisin päätös oli käyttää Jyväskylän järjestelmäympäristöä integraation lähtökohtana ja sopeuttaa muiden kuntien IT-toiminnot siihen. Tämä menettelytapa osoittautui toimivaksi huolimatta sen synnyttämästä muutosvastarinnasta. Integraation suurimmat haasteet liittyivät tietosisältöjen epäyhteensopivuuteen, henkilöstön johtamiseen ja toimintatapojen muutoksiin.