| Yhteenveto: | Sosiaalinen stigma tarkoittaa yksinkertaistetusti merkkiä, josta muodostetun attribuution seurauksena henkilön sosiaalinen hyväksyttävyys ja status laskee. Tätä Erving Goffmanin kuuluisaksi tekemää käsitettä on 1960-luvulta alkaen käytetty paljon etenkin sosiaalitieteissä. Myöhemmin eri teoreetikot, kuten Jones ym. ja Link & Phelan ovat muodostaneet käsitteestä omia tulkintoja, joissa korostetaan muun muassa stereotypioiden ja valta-asetelman osuutta ilmiössä.
Stigma-käsitteet asemoituvat yleensä symbolisen interaktionismin kenttään. Symbolisen interaktionismin teorioille on tyypillistä eräänlainen läsnäolon metafysiikka, jonka seurauksena ne eivät ota tarpeeksi kattavasti huomioon erilaisia viestintätapoja. Tarkastelen tässä tutkimuksessa kolmea merkittävää stigma-käsitettä erityisesti siitä näkökulmasta, miten ne soveltuvat teknologiavälitteisen kommunikaation analysoimiseen. Osoitan, että käsitteet eivät ota teknologiavälitteisten stigmojen mahdollisuutta huomioon ja osa niistä on jopa määritelmiltään ristiriidassa stigmojen teknologiavälitteisyyden kanssa. Jokainen käsitteistä kantaa mukanaan prototyyppistä käsitystä viestintätilanteesta, jossa sosiaalinen informaatio välittyy ainoastaan fyysisesti läsnä olevassa (body-to-body) sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Muodostan teoreettisen viitekehyksen teknologiavälitteisestä stigmasta, jossa korostuu stigmaan vaikuttavat eri informaatio osa-alueet. Tarkastelen edelleen miten informaation tallentumisessa, käsittelyssä ja välittymisessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat stigma-ilmiössä. Analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin tapauksia, joissa informaatio- ja kommunikaatioteknologialla (ICT) on ollut keskeinen osa stigma-prosessissa. Tätä tarkoitusta varten keräsin sanomalehtien online-palveluista uutisaineistoja hakupalveluilla ja aktiivisen uutisluennan avulla. Tarkastelen stigman muodostumisen kannalta oleellisten informaatio-osa-alueiden tallen-tumista, käsittelyä ja välittymistä ICT:n kontekstissa ja vertailin ilmiön toteutumista aikaan ennen sähköisten tietoverkkojen ja mobiiliteknologian yleistymistä. Analyysini perusteella arvioin edelleen kunkin kolmen tarkastelussa olleen perinteisen stigma-käsitteen käyttökelpoisuutta teknologiavälitteisten stigmojen analysoimisessa.
|
|---|