| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ujous ilmenee peruskoulun musiikintunneilla.
Tutkimuksessa kartoitettiin, miten oppilaat käsittävät ja kokevat ujouden, millaista toimintaa
ujot oppilaat toivovat musiikintunneille ja mistä tilanteista ja toiminnasta ujot oppilaat pitävät
vähiten musiikintunneilla. Lisäksi haluttiin saada selville, millaisia kokemuksia opettajilla on
oppilaiden ujoudesta. Opettajien näkemyksiä verrattiin oppilaiden lomake- ja
haastatteluvastauksiin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdessa osassa.
Ensin molempien tutkimukseen osallistuneiden luokkien oppilaat täyttivät kyselylomakkeen.
Opettajien haastattelujen ja oppilaiden lomakevastausten perusteella valittiin yksilöhaastatteluun
14 oppilasta. Myös molempia tutkimukseen osallistuneita opettajia haastateltiin.
Kyselylomakkeiden analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Oppilaiden ujouskäsitykset olivat keskenään hyvin samankaltaisia, eivätkä ujojen oppilaiden
vastaukset erottuneet muista. Opettajien käsitykset musiikintunneilla ujoutta aiheuttavista ja
helpottavista tekijöistä olivat osittain samoja kuin oppilaiden kokemukset, mutta tuloksista
löytyi myös eroja opettajien ja oppilaiden vastausten välillä. Lähes kaikki oppilaat toivoivat
musiikintunneille ryhmätoimintaa. Sekä ujojen että muiden oppilaiden vastauksista ilmeni
ryhmässä toimimisen merkitys tärkeimpänä ujoutta vähentävänä tekijänä. Tutkimustuloksista
kävi myös ilmi, etteivät opettajat tunnista luokastaan kaikkia ujoja oppilaita.
Tutkimustulosten mukaan opettajan toiminnalla ja musiikintuntien työtavoilla on erittäin suuri merkitys sekä ujojen että muidenkin oppilaiden osallistumisarkuuden poistamisessa. Ujous asettaa opettajalle haasteita oppilaidensa kohtaamiseen ja herkkyyteen havaita myös oppilaiden piilevät temperamenttipiirteet. Tulosten mukaan ujojen oppilaiden huomioiminen musiikintuntien työtavoissa vaikuttaisi positiivisesti koko luokan oppilaiden työskentelyyn.
|
|---|