| Summary: | Sidosryhmien osallistaminen ja kuuleminen ovat vuorovaikutteisia keinoja, joiden avulla orgaanisaatio voi hallita legitimiteettiään. Ne ovat myös demokratian keinoja, joilla yhteiskunta voi herättää kansalaisten luottamuksen ja vahvistaa sitoutumista toimintaansa. Euroopan Unioni (EU) vahvisti osallistuvan demokratian asemaa Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan 1.12.2009. Etenkin nuorten hyväksyntä olisi elintärkeää, jotta poliittinen yhdentyminen ja maantieteellinen laajeneminen
jatkuisivat.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten EU:n poliittiset tavoitteet osallistaa ja kuulla kansalaisia näkyvät ruohonjuuritasolla -kunnallisessa nuorten tieto-ja neuvontapalvelutyössä. Tutkimuksessa tutustuttiin keskisuomalaiseen nettilehti Painovirheeseen, jotta voitiin myös selvittää
ovatko vertaisnuorisotiedottajat suosittelijoita, jotka välittävät vertaisilleen tietoa
EU:n mahdollisuuksista. Painovirheen toiminta on vertaisnuorisotiedotusta, joka tarkoittaa nuorten osallistumista nuorille suunnatun sekä nuoria kiinnostavan tiedon keräämiseen, tuottamiseen, levitykseen ja neuvontaan.
Tutkimuskysymyksiä olivat: Millainen merkitys Euroopan Unionin nuorisopolitiikalla on ollut
kunnalliseen nuorten tieto-ja neuvontapalvelutyöhön, jonka yksi työmuoto on vertaisnuorisotiedotus? Millainen keino vertaisnuorisotiedotus on nuorten osallistamiseen, kuulemiseen ja monitoroimiseen?
Tulokset perustuvat neljän asiantuntijan haastatteluun, nettilehden nuorten toimittajien ryhmähaastatteluun ja nuorten kirjoittamiin juttuihin, jotka ovat ilmestyneet nettilehdessä.
Tulokset osoittavat, että EU:n nuorisopoliittisilla linjauksilla on ollut merkitystä Suomen nuorisopolitiikkaan ja sitä kautta kunnalliseen nuorisotyöhön. EU esiintyy nettilehti Painovirheessä
etenkin nuoriso-ohjelma Youth in Action -ohjelman ansiosta, jolla rahoitetaan nuorten demokratia-ja
nuorisotiedotushankkeita. Näitä juttuja ilmestyy vain harvoin, mutta niissä nuoret ovat juttuaiheidensa
suosittelijoita. Suosittelu ei kuitenkaan toimi, sillä vain harva nuori lukee nettilehteä. Suurin osa
nettilehden lukijoista on aikuisia, mikä viittaisikin siihen, että nettilehti on toimivampi kanava
nuorten kuulemiseen. Jatkossa se voi myös olla kanava nuorten monitoroimiseen, sillä
nuorten tieto-ja neuvontapalvelut ottivat käyttöön kansallisen tilastointiohjelman loppuvuodesta
2010.
|
|---|