| Summary: | Musiikkikasvatuksen opinnot Jyväskylän yliopistossa kestävät keskimäärin viisi vuotta. Tämän viiden vuoden
aikana opiskelija saa kattavat tiedot ja taidot tulevaan työhönsä. Näiden viiden vuoden opintojen jälkeen valmistuva
musiikkikasvattaja on koulutuksen puolesta valmis opettamaan musiikkia, mutta opiskelijan mielessä voi pyöriä
useita kysymyksiä liittyen esimerkiksi tulevaan työnhakuun, omaan opettajuuteen sekä omiin valmiuksiin ja omaan
kiinnostukseen opettaa musiikkia.
Opettajuus-käsite on hyvin monimutkainen ja monimuotoinen käsite määritellä eikä sille olekaan mitään
yksioikoista määritelmää. Kahta samanlaista opettajuutta ei ole, sillä opettajuudesta aina erilaisen tekee sen
kulttuurisidonnaisuus sekä erilaiset koulujärjestelmät eri maissa. Opettajuuden voi tiivistää esimerkiksi käsitykseksi
opettajan tehtävästä yhteiskunnassa. Opettajuus muuttuu koko ajan muuttuvan yhteiskunnan mukana ja sitä kautta
myös opettajan on kehityttävä, jotta ammattitaito työhön säilyy. Ammatillisen minäkäsityksen ja asiantuntijuuden
kehittyminen on läpi elämän jatkuva prosessi. Opettajuuden kehittymiseen vaaditaan opettajalta ennen kaikkea
jatkuvaa kiinnostusta työhönsä sekä tiedonhankkimista ja innovatiivisuutta. Hyvän opettajan ominaisuuksiin
kuuluu halu kehittyä sekä opettajana että ihmisenä.
Musiikinopettajuus on erityisasemassa muihin opettajuuksiin verrattuna. Erityisasemaan musiikin nostaa muun
muassa erityisen välineistön vaatiminen musiikin tuottamiseen, ammattiin valmistavien opintojen (soitto, teoria,
säveltapailu) aloittaminen jo lapsuudessa sekä usein yksinäinen mutta vapaampi ja itsenäisempi toimiminen
työelämässä. Musiikinopettajan ammatti-identiteetti kehittyy vähitellen opintojen aikana sekä voimakkaasti
työelämän ensimmäisinä vuosina. Opiskeluvaiheessa ammatti-identiteetin kehittymiseen vaikuttavat merkittävästi
opettajan sijaisuudet sekä opetusharjoittelu. Tutkimuksen mukaan musiikkikasvattajat pitävät tärkeimpinä
tehtävinään musiikin avulla tapahtuvaa kasvatustyötä, elämysten antamista, oppilaiden innostamista musiikin pariin
sekä aktiivista kanssakäymistä.
Sanotaan, että opettaja ei ole koskaan valmis eikä poikkeusta tässä tee musiikinopettajakaan. Valmistuvan
musiikinopettajan omat käsitykset valmiuksistaan opettaa musiikkia voivat vaihdella hyvin paljon, mutta yhteistä
on kuitenkin se, että vasta työssä toimimisen myötä varsinaiset tiedot ja taidot kehittyvät sekä strategiat työssä
selviytymisessä muodostuvat.
|
|---|