| description |
Johdanto. Pikajuoksusuoritus riippuu tunnetusti ennen kaikkea juoksijan alustaan tuotetuista voimista. Pikajuoksun voimantuottoa on tutkittu laajasti, mutta juoksun eri vaiheiden voimantuoton tutkimista samalla kertaa ei ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia ja verrata reaktiovoimia ja askelmuuttujia kolmessa vaiheessa pikajuoksua (alkukiihdytys, kiihdytyksen keskivaihe ja maksiminopeuden vaihe) ja pikajuoksuharjoittelussa tyypillisellä submaksimaalisella juoksunopeudella (90 % maksimista). Tutkimuksen tavoitteena oli myös löytää keskeiset reaktiovoimamuuttujat pikajuoksijoiden testaamiseen valmennuksen apuvälineenä.
Menetelmät. Koehenkilönä oli neljä yleisurheilijaa (ikä 23,5 ± 2,9 vuotta, pituus 170,5 ± 4,8 cm, paino 65,0 ± 7,7 kg ja 100 m:n ennätys 11,45 ± 0,49 s), joista kolme oli miestä. Koehenkilöt suorittivat omatoimisen verryttelyn jälkeen kuusi maksimaalista 40 m:n juoksua telinelähdöllä. Palautus suoritusten välissä oli 5-10 min. Mittausasetelmaa muutettiin suoritusten välissä niin, että jokaiselta koehenkilöltä mitattiin kaksi suoritusta jokaista juoksun eri vaihetta (alkukiihdytys, keskikiihdytys ja maksimivauhti) kohden. Lopuksi koehenkilöt juoksivat vielä 1-2 submaksimaalista (90 %:n maksiminopeudesta) juoksua maksimivauhdin asetelmalla. Juoksuissa mitattiin reaktiovoimat 7,2 metrin matkalta: alkukiihdytysasetelmassa 1-7 m:n, keskikiihdytysasetelmassa 15-23 m:n ja vakionopeusasetelmassa 32-40 m:n kohdalta. Juoksunopeutta mitattiin tutkan ja valokennolaitteiston avulla. Tutkalla mitattiin hetkellistä nopeutta 50 Hz keräystaajuudella ja se asetettiin 1,2 m:n korkeudelle. Juoksuaikaa mitattiin pään korkeudella olevilla valokennoilla, jotka olivat jokaisessa asetelmassa 1, 30 ja 40m:n päässä lähtötelineistä. Askelmuuttujat mitattiin alustaan kiinnitetyn paperin avulla. Juoksuista määritettiin askelpituudet, askeltiheydet, kontaktiajat, lentoajat ja reaktiovoimamuuttujat jarrutus- ja työntövaiheille.
Tulokset. Juoksijoiden keskinopeudet eri vaiheissa olivat: alkukiihdytys (5,6 ± 0,6 m/s), kiihdytyksen keskivaihe (8,4 ± 0,2 m/s), maksiminopeuden vaihe (9,1 ± 0,4 m/s) ja submaksimaalinen juoksu (8,5 ± 0,2 m/s). Jarrutusvaiheen keskimääräinen vertikaalivoima kasvoi merkitsevästi (p<0,001) siirryttäessä alkukiihdytyksestä kiihdytyksen keskivaiheeseen ja siirryttäessä keskivaiheesta maksimijuoksuvaiheeseen (p=0,042). Jarrutusvaiheen keskimääräinen horisontaalivoima oli merkitsevästi suurempi maksimijuoksuvaiheessa verrattuna keskikiihdytysvaiheeseen (p=0,014). Työntövaiheen keskimääräisissä vertikaali- ja horisontaalivoimissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaiheiden välillä. Jarrutus- ja työntövaiheiden kestot olivat tilastollisesti merkitsevästi lyhyempiä kiihdytyksen keskivaiheessa verrattuna alkukiihdytysvaiheeseen (p<0,001) ja lyhyempiä maksimijuoksunopeuden vaiheessa verrattuna keskikiihdytysvaiheeseen (p=0,003). Kiihdytyksen alkuvaiheessa juoksunopeus korreloi erittäin vahvasti jarrutusvaiheen (r= - 0,989, p<0,01) ja työntövaiheen keskimääräisen horisontaalivoiman kanssa (r=0,998, p<0,01). Juoksunopeus korreloi myös vahvasti työntövaiheen keskimääräisen vertikaalivoiman kanssa (r=0,889, p<0,05). Juoksunopeus ei korreloinut kiihdytyksen keskivaiheessa merkitsevästi minkään voimantuottomuuttujan kanssa. Maksiminopeuden vaiheessa juoksunopeus korreloi vahvasti (r=0,814, p=0,002) työntövaiheen horisontaalisuuntaisen voiman kanssa, muttei jarrutusvaiheen horisontaalisen voiman kanssa (r=0,084,3p=0,485). Vertikaalisuuntaisen voimien yhteys juoksunopeuteen oli suuntaa-antava, mutta ei merkitsevä.
Pohdinta. Pikajuoksun voimantuotossa vain kiihdytyksen alku eroaa merkittävästi muista juoksun vaiheista. Alkukiihdytysvaiheessa horisontaalisuuntainen voima korostuu. Nopeammat juoksijat tuottavat samalla kontaktiajalla suuremmat eteenpäin suuntautuvat voimat kuin hitaammat juoksijat. Juoksunopeudella ja horisontaali- ja vertikaalisuuntaisilla voimantuotolla on selkeä yhteys niin kiihdytysvaiheessa kuin maksimivaiheen juoksussa. Askelkontaktin törmäysvoimat maksimijuoksuvaiheessa ovat moninkertaisia alkukiihdytysvaiheeseen verrattuna, jolloin myös juoksijan kyky kestää näitä voimia eli jalan ”lihasjäykkyys” (stiffness) korostuu. Tässä tutkimuksessa käytetyistä reaktiovoimamuuttujista voidaan valita muuttujia pikajuoksijoiden lajinomaiseen testaamiseen. Keskeisiä muuttujia reaktiovoimista ovat jarrutus- ja työntövaiheiden kestot, keskimääräiset horisontaali – ja vertikaalivoimat sekä keskimääräinen resultanttivoima ja resultanttikulma.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Tornberg, Jaakko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2011-04-15T10:14:46Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2011-04-15T10:14:46Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2011", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26797", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Pikajuoksusuoritus riippuu tunnetusti ennen kaikkea juoksijan alustaan tuotetuista voimista. Pikajuoksun voimantuottoa on tutkittu laajasti, mutta juoksun eri vaiheiden voimantuoton tutkimista samalla kertaa ei ole tehty. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoitus oli tutkia ja verrata reaktiovoimia ja askelmuuttujia kolmessa vaiheessa pikajuoksua (alkukiihdytys, kiihdytyksen keskivaihe ja maksiminopeuden vaihe) ja pikajuoksuharjoittelussa tyypillisell\u00e4 submaksimaalisella juoksunopeudella (90 % maksimista). Tutkimuksen tavoitteena oli my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keskeiset reaktiovoimamuuttujat pikajuoksijoiden testaamiseen valmennuksen apuv\u00e4lineen\u00e4.\r\nMenetelm\u00e4t. Koehenkil\u00f6n\u00e4 oli nelj\u00e4 yleisurheilijaa (ik\u00e4 23,5 \u00b1 2,9 vuotta, pituus 170,5 \u00b1 4,8 cm, paino 65,0 \u00b1 7,7 kg ja 100 m:n enn\u00e4tys 11,45 \u00b1 0,49 s), joista kolme oli miest\u00e4. Koehenkil\u00f6t suorittivat omatoimisen verryttelyn j\u00e4lkeen kuusi maksimaalista 40 m:n juoksua telinel\u00e4hd\u00f6ll\u00e4. Palautus suoritusten v\u00e4liss\u00e4 oli 5-10 min. Mittausasetelmaa muutettiin suoritusten v\u00e4liss\u00e4 niin, ett\u00e4 jokaiselta koehenkil\u00f6lt\u00e4 mitattiin kaksi suoritusta jokaista juoksun eri vaihetta (alkukiihdytys, keskikiihdytys ja maksimivauhti) kohden. Lopuksi koehenkil\u00f6t juoksivat viel\u00e4 1-2 submaksimaalista (90 %:n maksiminopeudesta) juoksua maksimivauhdin asetelmalla. Juoksuissa mitattiin reaktiovoimat 7,2 metrin matkalta: alkukiihdytysasetelmassa 1-7 m:n, keskikiihdytysasetelmassa 15-23 m:n ja vakionopeusasetelmassa 32-40 m:n kohdalta. Juoksunopeutta mitattiin tutkan ja valokennolaitteiston avulla. Tutkalla mitattiin hetkellist\u00e4 nopeutta 50 Hz ker\u00e4ystaajuudella ja se asetettiin 1,2 m:n korkeudelle. Juoksuaikaa mitattiin p\u00e4\u00e4n korkeudella olevilla valokennoilla, jotka olivat jokaisessa asetelmassa 1, 30 ja 40m:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6telineist\u00e4. Askelmuuttujat mitattiin alustaan kiinnitetyn paperin avulla. Juoksuista m\u00e4\u00e4ritettiin askelpituudet, askeltiheydet, kontaktiajat, lentoajat ja reaktiovoimamuuttujat jarrutus- ja ty\u00f6nt\u00f6vaiheille.\r\nTulokset. Juoksijoiden keskinopeudet eri vaiheissa olivat: alkukiihdytys (5,6 \u00b1 0,6 m/s), kiihdytyksen keskivaihe (8,4 \u00b1 0,2 m/s), maksiminopeuden vaihe (9,1 \u00b1 0,4 m/s) ja submaksimaalinen juoksu (8,5 \u00b1 0,2 m/s). Jarrutusvaiheen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vertikaalivoima kasvoi merkitsev\u00e4sti (p<0,001) siirrytt\u00e4ess\u00e4 alkukiihdytyksest\u00e4 kiihdytyksen keskivaiheeseen ja siirrytt\u00e4ess\u00e4 keskivaiheesta maksimijuoksuvaiheeseen (p=0,042). Jarrutusvaiheen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen horisontaalivoima oli merkitsev\u00e4sti suurempi maksimijuoksuvaiheessa verrattuna keskikiihdytysvaiheeseen (p=0,014). Ty\u00f6nt\u00f6vaiheen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 vertikaali- ja horisontaalivoimissa ei ollut merkitsevi\u00e4 eroja eri vaiheiden v\u00e4lill\u00e4. Jarrutus- ja ty\u00f6nt\u00f6vaiheiden kestot olivat tilastollisesti merkitsev\u00e4sti lyhyempi\u00e4 kiihdytyksen keskivaiheessa verrattuna alkukiihdytysvaiheeseen (p<0,001) ja lyhyempi\u00e4 maksimijuoksunopeuden vaiheessa verrattuna keskikiihdytysvaiheeseen (p=0,003). Kiihdytyksen alkuvaiheessa juoksunopeus korreloi eritt\u00e4in vahvasti jarrutusvaiheen (r= - 0,989, p<0,01) ja ty\u00f6nt\u00f6vaiheen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen horisontaalivoiman kanssa (r=0,998, p<0,01). Juoksunopeus korreloi my\u00f6s vahvasti ty\u00f6nt\u00f6vaiheen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen vertikaalivoiman kanssa (r=0,889, p<0,05). Juoksunopeus ei korreloinut kiihdytyksen keskivaiheessa merkitsev\u00e4sti mink\u00e4\u00e4n voimantuottomuuttujan kanssa. Maksiminopeuden vaiheessa juoksunopeus korreloi vahvasti (r=0,814, p=0,002) ty\u00f6nt\u00f6vaiheen horisontaalisuuntaisen voiman kanssa, muttei jarrutusvaiheen horisontaalisen voiman kanssa (r=0,084,3p=0,485). Vertikaalisuuntaisen voimien yhteys juoksunopeuteen oli suuntaa-antava, mutta ei merkitsev\u00e4.\r\nPohdinta. Pikajuoksun voimantuotossa vain kiihdytyksen alku eroaa merkitt\u00e4v\u00e4sti muista juoksun vaiheista. Alkukiihdytysvaiheessa horisontaalisuuntainen voima korostuu. Nopeammat juoksijat tuottavat samalla kontaktiajalla suuremmat eteenp\u00e4in suuntautuvat voimat kuin hitaammat juoksijat. Juoksunopeudella ja horisontaali- ja vertikaalisuuntaisilla voimantuotolla on selke\u00e4 yhteys niin kiihdytysvaiheessa kuin maksimivaiheen juoksussa. Askelkontaktin t\u00f6rm\u00e4ysvoimat maksimijuoksuvaiheessa ovat moninkertaisia alkukiihdytysvaiheeseen verrattuna, jolloin my\u00f6s juoksijan kyky kest\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 voimia eli jalan \u201dlihasj\u00e4ykkyys\u201d (stiffness) korostuu. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytetyist\u00e4 reaktiovoimamuuttujista voidaan valita muuttujia pikajuoksijoiden lajinomaiseen testaamiseen. Keskeisi\u00e4 muuttujia reaktiovoimista ovat jarrutus- ja ty\u00f6nt\u00f6vaiheiden kestot, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset horisontaali \u2013 ja vertikaalivoimat sek\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen resultanttivoima ja resultanttikulma.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2011-04-15T10:06:17Z\r\nNo. of bitstreams: 1\r\nVTEA006 Tornberg J Final.pdf: 318181 bytes, checksum: 9da8a9e7fbfd63816b297caa8ef3ed06 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Approved for entry into archive by Marja-Leena Harjuniemi(mharjuni@jyu.fi) on 2011-04-15T10:14:46Z (GMT) No. of bitstreams: 1\r\nVTEA006 Tornberg J Final.pdf: 318181 bytes, checksum: 9da8a9e7fbfd63816b297caa8ef3ed06 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2011-04-15T10:14:46Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nVTEA006 Tornberg J Final.pdf: 318181 bytes, checksum: 9da8a9e7fbfd63816b297caa8ef3ed06 (MD5)\r\n Previous issue date: 2011", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "pikajuoksu", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "reaktiovoimat", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kiihdytysvaihe", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksiminopeus", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Reaktiovoimantuoton merkitys pikajuoksun kiihdytyksess\u00e4 ja vakionopeuden vaiheessa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2011041510653", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|