| Summary: | Tutkimukseni aiheena ovat maaseudun suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten elämäntarinat
ja kokemukset huono-osaisuudesta. Sosiaalisena ongelmana huono-osaisuuden olen rajannut
taloudelliseen huono-osaisuuteen ja tutkimukseeni valitut viisi naista ovat kaikki olleet
toimeentulotukiasiakkaita. Naiset asuvat pienessä maaseutukunnassa ja tutkimuksessani
yhtenä viitekehyksenä on maaseudun huomioiminen elinympäristönä. Tutkimuskysymykset
tarkastelevat naisten taloudellisen huono-osaisuuden ilmenemistä sekä sitä kuinka naiset
ovat kokeneet huono-osaisuuden.
Kyseessä on narratiivisella tutkimusmenetelmällä tehty tutkimus, jossa on haluttu antaa
”ääni” maaseudun naiselle, joka on syntynyt ja elänyt nuoruutensa aikakautena, jolloin
Suomea on rakennettu uudelleen sotien jälkeen. Tämä on myös naistutkimus, jolla on
Suomessa vielä varsin lyhyet perinteet, mutta joka on huomattu tärkeäksi tutkimuksen
alaksi sosiaalityön tutkimuksessa. Naistutkimuksen näkökulmat antavat näkemystä naisidentiteetin
muotoutumiselle ja naisen kokemuksille huono-osaisuudesta. Haluan tutkimuksellani
tuoda esille millaisia kokemuksia suurten ikäluokkien naisilla on huonoosaisuudesta
ja miten he ovat kokeneet huono-osaisuuden juuri naisena.
Tutkimukset osoittavat, että suurten ikäluokkien syntymisen aikoihin 1940–1960-luvulla
yhteiskunnan tilanne on ollut erilainen verrattuna tähän päivään. Syntyvyys on ollut suurta
ja maaseudulla maatilan töihin totuteltu jo lapsena. Kouluttautuminen on ollut vaikeaa
etenkin perheen vanhemmilla sisaruksilla, kun he ovat joutuneet uurastamaan maatilan
töissä. Usein vasta nuoremmat sisarukset ovat päässeet kouluttautumaan. Aineistosta esiin
tulleet tutkimustulokset tuovat esille samansuuntaisia asioita. Työhön oppiminen ja työn
tekeminen ovat olleet naisten lapsuudessa ja aikuisuudessa keskeisessä asemassa. Kouluttautumiseen
ei ole ollut varaa ja perheen perustaminen on tapahtunut nuorena.
Taloudellinen huono-osaisuus on näkynyt naisten elämässä niukoissa taloudellisissa raameissa
elämisenä. Elämässä on ollut monenlaisia karikoita, mutta naiset ovat tottuneet selviytymään
päivästä toiseen. Tutkimukseeni osallistuneille naisille on kehittynyt selviytymiskeinoja,
joiden avulla he ovat selvinneet elämässään eteenpäin. Mielenkiintoista on
ollut tutkia miten naiseus identiteettinä on näkynyt naisten huono-osaisuuden kestämisessä.
Missä roolissa ovat kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät? Unohtaa ei myöskään sovi yhteiskunnan
tuomia rooliodotuksia naissukupuolta kohtaan.
|
|---|