Vapaapalokunta - kasvupaikka kansalaistoiminnalle 1838-1938

Vapaapalokuntatoiminta alkoi maassamme vuonna 1838 naapurimaista saadun esimerkin mukaisesti. VPK:iden toiminta muotoutui moninaiseksi ja se oli tarkoitettu kaikille kansalaisille. Toiminnassa noudatettiin tasa-arvon ja demokratian periaatteita alusta lähtien ja toiminnan tavoitteisiin kuuluivat yle...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Koivula, Eeva
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26705
Description
Summary:Vapaapalokuntatoiminta alkoi maassamme vuonna 1838 naapurimaista saadun esimerkin mukaisesti. VPK:iden toiminta muotoutui moninaiseksi ja se oli tarkoitettu kaikille kansalaisille. Toiminnassa noudatettiin tasa-arvon ja demokratian periaatteita alusta lähtien ja toiminnan tavoitteisiin kuuluivat yleishyödyllisyys sekä luokkaerojen vähentäminen jäsenten keskuudessa amerikkalaisen esikuvansa mukaisesti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vapaapalokuntatoiminnan merkitystä kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille niillä paikkakunnilla, joilla yhdistyksiä perustettiin. Tutkielman ajaksi olen rajannut ensimmäisen sadan vuoden ajan, koska silloin vapaapalokuntatoiminta oli aitoa vapaaehtoista toimintaa, joka pohjautui jäsenten aktiiviseen toimintaan ja omatoimiseen varainhankintaan. VPK-järjestelmä toimii edelleen, joten olen hyvin lyhyesti kertonut myös nykypäivän tilanteesta ja siitä muutoksesta, jonka yhdistykset ovat joutuneet kokemaan muuttuessaan paikallisesta turvallisuutta tuottavasta yhdistyksestä yhdeksi palvelutuottajaksi ja osaksi tilaaja-tuottajamallia toteuttavassa alueellisessa pelastustoimessa. Tutkielman aineistona olen käyttänyt 56 eri paloyhdistyksen kirjoittamia historiikkeja, joissa käsitellään niiden toimintaa vuosien 1838–1938 välillä. Tutkielmassa käytin narratiivien ja narratiivisen analysoinnin keinoja aineiston käsittelyssä. Analyysien perusteella olen selvittänyt toimintamuodot, niiden muutokset sekä niiden merkitystä jäsenille, yhteiskunnalle ja kansalaisyhteiskun-nalle. Tehdyt toimintamuotojen vaihtelut olen koonnut teemaluokkiin taulukoiksi sekä kommentoinut tehtyjä havaintoja toimintamuodoittain. Tuloksena syntyi neljä yhteiskunnan kehityksen ja historian kulkua noudattelevaa narratiivia palokuntayhdistyksen toiminnan kehittymisestä ja sen muutoksista, jotka noudattavat aineistosta esiinnousseita tarinatyyppejä ja juonenkäänteitä. Toimintamuodoista käsittelen yhdistyksien kirjastoja, näytelmäpiirejä, musiikkitoimintaa, huveja sekä urheilua, varsinaisen palo- ja pelastustoiminnan kehittymisen jäädessä lyhyiksi maininnoiksi. Toimintamuotojen laajan kirjon taustaksi paljastuivat Venäjän Keisarikunnan määräykset ja muutokset poliittisessa ilmapiirissä. Toimintamuotojen jyrkkään vähenemiseen vaikuttivat yhteiskunnan politisoituminen ja yhdistystoiminnan vapautuminen tiukasta säätelystä vuosisadan vaihteessa. Puolueettomuutta ja demokratiaa toteuttava palokuntayhdistykset säilyivät ja jatkavat edelleen toimintaansa muutoksista huolimatta. VPK-yhdistyksien laajasta toimintojen kirjosta jäi lopulta jäljelle ydintoiminta – palojen sammuttaminen ja sitä tukevat toimintamuodot.