| Yhteenveto: | Voimakkaasti humuksisessa Mekkojärvessä Daphnia longispina hallitsee järven eläinplanktonia
läpi kesän. Daphnioiden kasvu hidastuu loppukesää kohti kasviplanktonin
määrän vähetessä, ja ravinnosta jopa 73 % koostuu bakteeriplanktonista, jonka katsotaan
olevan heikompi ravinnonlähde Daphnioille. Isännän ravitsemuksen laadulla voi olla joko
positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia vesikirpun loisintaan ja sen runsauteen. Lammin
Mekkojärvellä selvitettiin ravinnelisäyksen välillistä vaikutusta vesikirppujen loisintaan
kuuden viikon mittaisessa ravinnemanipulaatiokokeessa kuudessa mesokosmoksessa
kesällä 2008. Kolme mesokosmosta sai viikottaisen epäorgaanisen typpi- ja
fosforilisäyksen ja kolme allasta toimi kontrolleina. Ravinnelisäys kaksinkertaisti
epäorgaanisen fosforin määrän vedessä, fosforin ja epäorgaanisen typen suhde lisäyksessä
oli 1:10. a-Klorofylli sekä bakteeriplanktonin biomassa ja tiheys eivät eronneet
käsittelyiden välillä. Vesikirppujen yksilötiheys ei poikennut eri käsittelyissä, mutta
D. longispinan keskikoko oli suurempi ravinnekäsitellyissä altaissa. Vesikirpuilla esiintyi
neljää eri loislajia kokeen aikana: ulkoloinen Vorticella sp., mikrosporidit Larssonia
obtusa ja USGP (Unknown Small Gut Parasite) sekä ameebamainen ULGP (Unknown
Large Gut Parasite). USGP:n epidemia kasvoi kokeen aikana ja sen infektioprosentit
erosivat tilastollisesti merkitsevästi käsittelyjen välillä kokeen lopussa ollen suuremmat
ravinnekäsitellyissä altaissa. Muiden loisten esiintyminen oli satunnaista tai niissä ei
havaittu eroja eri käsittelyiden välillä. USGP -loisen runsastuminen johtui mahdollisesti
siitä, että Daphnia longispinan ravinto-olosuhteet olivat paremmat ravinnekäsitellyissä
altaissa. Tätä tukee se, että Daphnioiden kasvu ei hidastunut loppukesällä, kuten aiemmissa
tutkimuksissa on havaittu.
|
|---|