| Yhteenveto: | Nykyistä suomalaista huippujääkiekkoa ei olisi olemassa ilman maksavaa yleisöä. Urheilufanit ovatkin urheilutuotteiden suurkuluttajia. Fanius on moniulotteinen ilmiö, joka voidaan liittää populaarikulttuuriin. Sen tarkka määrittäminen on kuitenkin ongelmallista.
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, miten jääkiekkofanit sosiaalistuvat jääkiekkofaniuteen ja millaisia ovat jääkiekkofaniuden merkitykset. Halusin selvittää joukkueen kannattamiseen liittyviä motiiveja ja jääkiekkofanien toimintatapoja. Tavoitteenani oli lisäksi tietoisuuden lisääminen jyväskyläläisestä jääkiekkofanikulttuurista.
Tutkielmani kohteena olivat jääkiekon SM-liigajoukkue JYPin fanit. Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla seitsemää JYPin fania. Heistä kaksi oli naisia ja loput miehiä. Iältään he olivat 20–30-vuotiaita. Vertailin teemahaastatteluilla keräämääni aineistoa aiempaan tutkimuskirjallisuuteen. Haastatteluteemoina olivat faniura, fanitoiminta ja faniuden yhteisöllinen ulottuvuus.
Haastattelemieni JYP-fanien sosiaalistuminen faniuteen oli tapahtunut useiden eri tekijöiden, kuten kodin ja kasvatuksen, kavereiden tai oman liikuntaharrastuksen kautta. Sosialisaatioon vaikuttavat tekijät olivat yksilöiden kohdalla merkitykseltään eritasoisia. Fanitoiminnan osalta erityisesti kotiottelutapahtuman merkitys nousi esiin. Kotiotteluiden tunnelma ja merkitykset rakentuvat monista osatekijöistä. Yksi tärkeä osatekijä on yhteisöllisyyden kokeminen silloin kun paljon samanhenkisiä ihmisiä kerääntyy katsomaan jääkiekko-ottelua ja kannustamaan suosikkijoukkuettaan. Faniuden yhteisöllisen ulottuvuuden, mutta myös fanitoiminnan kannalta näyttäisi siltä, että internet on noussut merkitykseltään perinteisten mediamuotojen rinnalle. Se on faneille tärkeä tiedonlähde ja kommunikaatiokanava. Syynä lienee erityisesti sen käyttämisen helppous. Jyväskyläläisen fanikulttuurin erityispiirteitä ovat rummut ja jakautunut faniyhteisö.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin esimerkiksi sitä, miten JYPin faneihin suhtaudutaan seuran puolelta. Yleisemmin lisätutkimusta kaipaisivat myös jääkiekkoon liittyvä häiriökäyttäytyminen ja internetin jääkiekkofaniuteen liittyvät ulottuvuudet. Molempien merkitys näyttäisi lisääntyneen viime vuosina. Lisätutkimukselle on tarvetta erityisesti siksi, että jääkiekkofaniutta on sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa käsitelty suhteellisen vähän. Jääkiekko on kansallisesti merkittävä laji, joten sen tutkiminen olisi myös yhteiskunnallisesti tärkeää.
|
|---|