| Summary: | Eronen, Antti
Pilvilaskenta-alustat
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2010, 25 s.
Tietojärjestelmätiede, kandidaatintutkielma
Ohjaaja: Tyrväinen, Pasi
Pilvilaskenta on ajankohtainen otsikko IT-alalla tällä hetkellä. Tässä tutkielmas-sa tarkastellaan pilvilaskentaa, pilvisovelluksia ja pilvilaskenta-alustoja. Tutki-muksen tarkoituksena on selvittää, mitä toiminnallisuuksia pilvilaskenta-alustoilla on. Lisäksi esitellään joitain markkinoilla olevia alustaratkaisuja. Tut-kimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Ympäristöä, jossa pilvilaskenta-alustat toimivat, käydään läpi kertomalla yleisesti pilvilaskennasta ja pilvisovel-luksista. Pilvilaskenta liitetään mm. ritilälaskentaan, tietotekniikkayleishyödyk-keeseen, ryväslaskentaan ja hajautettuihin systeemeihin, eikä se ole täysin uusi asia. Keskeisiä asioita pilvilaskennassa ovat mm. tietotekniikkakeskukset ja vir-tuaalisointi. Pilvilaskennalle ei ole vielä yleisesti vakiintunutta määritelmää. Tutkielmassa käytetään määritelmää, jossa pilvilaskenta-alustat ja pilvisovel-lukset ovat pilvilaskennan tarjoamia palveluita. Pilvisovellus on uusi ohjelmis-tolisensointimuoto, jossa sovelluksen omistus erotetaan sen käytöstä ja sovel-lusta pidetään enemmänkin palveluna. Pilvisovellusta ei myöskään asenneta käyttäjän koneelle vaan sitä käytetään verkon yli. Se on tuonut sekä käyttäjille ja kehittäjille erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Olemassa olevia pilvilasken-ta-alustoista on tutkittu paljon, mutta tutkimus yleisellä tasolla on vähäisempää. Microsoft Azure ja Google AppEngine ovat esimerkkejä pilvilaskenta-alustoista. Tutkimuksessa selviää, että pilvilaskenta-alustoja pidetään ympäristöinä, joilla voi luoda ja käyttää pilvisovelluksia ja niitä käytetään pääsääntöisesti Internetin välityksellä. Pilvilaskenta-alustat tarjoavat toiminnallisuuksia tai palveluita oh-jelmistokehityksen eri vaiheiden tukemiseksi, automaattisia ominaisuuksia skaalautuvuuden, virheenohituksen ja tietoturvan osalta, hallinnointi- ja val-vontatyökaluja sekä jonkin käyttöperusteisen laskutusmuodon. Jatkotutkimus-aihe on selvittää käyttökokemuseroja pilvisovelluksen käytöstä maantieteelli-sesti hajautetulla ja hajauttamattomalla pilvilaskenta-alustalla.
|
|---|