Etäkuntoutus - mahdollisuus kuntoutua kotona kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla käytettävyystutkimus Innokusti - hankkeessa

TIIVISTELMÄ Etäkuntoutus–mahdollisuus kuntoutua kotona kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla. Käytettävyystutkimus Innokusti - hankkeessa. Riitta Vesterinen Fysioterapian pro gradu – tutkielma Jyväskylän Yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos Syksy 2010 49...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Vesterinen, Riitta
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Terveystieteiden laitos, Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25732
Kuvaus
Yhteenveto:TIIVISTELMÄ Etäkuntoutus–mahdollisuus kuntoutua kotona kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla. Käytettävyystutkimus Innokusti - hankkeessa. Riitta Vesterinen Fysioterapian pro gradu – tutkielma Jyväskylän Yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos Syksy 2010 49 sivua, 2 liitettä Ohjaajat Ari Heinonen, Anna-Liisa Niemelä ______________________________________________________________________________ Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen (STM 2008) mukaan vanhusten tulee voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Terveys 2015 ohjelmassa painotetaan iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn tukemista ja julkisen sektorin palveluja uutta teknologiaa hyödyntäen. Videoneuvottelutekniikan avulla toteutettavaa kuntoutustoimintaa on tutkittu mm. Australiassa ja Suomessa lisääntyvästi 2000-luvulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla toteutettavaa yli 65-vuotiaiden harjoitusryhmää kuntoutusyksiköstä kotiutuneiden kotihoidon asiakkaiden jatkokuntoutuksen toteutustapana. Tutkimuksessa selvitettiin etäkuntoutuksen käytettävyyttä asiakkaan näkökulmasta. Tutkimusaineisto muodostui Helsingin kaupungin Innokusti - hankkeen IITA – projektin asiakkaista. Asiakkaille asennettiin kotiin laajakaistayhteys, kosketusnäyttö, kamera ja mikrofoni, joiden avulla he olivat yhteydessä kuntoutusyksikön studioon. Etäkuntoutusryhmä kokoontui kuuden kuukauden ajan viisi kertaa viikossa ja 30 minuutin harjoitusryhmän aikana harjoituksia tehtiin istuen ja seisten. Interventioryhmään osallistuneille asiakkaille (N=16) lähetettiin kyselylomake ja tehtiin kotikäynti. Kysymykset käsittelivät tyytyväisyyttä laitteiden käyttöön ja kokemuksia harjoitusryhmästä sekä videoyhteyden ja harjoitusryhmän toimivuutta, käytettävyyttä ja kustannuksia. Tulokset analysoitiin SPSS for Windows 17 ohjelmalla ja Microsoft Officen ohjelmia käyttäen. Interventioon osallistuneiden asiakkaiden keski-ikä oli 82 vuotta (SD 6) ja kognitiivista toimintakykyä mittaavassa MMSE - testissä (Mini Mental State Examination) ka oli 27 (SD 3). 75 % asiakkaita asui yksin eikä pystynyt liikkumaan itsenäisesti kodin ulkopuolella. Heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta tietokoneen käytöstä. Videoyhteyden ja kosketusnäytön käyttäminen koettiin pääosin helpoksi, mukavaksi ja videoyhteyttä pidettiin tarkoituksenmukaisena harjoitusryhmän toteuttamiseen. Tyytyväisyys laitteiden toiminnan luotettavuuteen vaihteli. Harjoitusryhmään osallistuminen koettiin turvalliseksi ja harjoitusryhmä toi päivään rytmiä. Neljäsosa tutkittavista oli saanut kipuja harjoittelun aikana. 88 % tutkittavista olisi valmis maksamaan etäkuntoutuksesta ja 94 % tutkittavista suosittelisi etäharjoitusryhmää muille ikääntyneille. Etäkuntoutus kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla oli hyvin toteutettavissa ja asiakkaan näkökulmasta yksinkertaista käyttää. Tutkimusryhmä on pieni ja tulokset kuvailevia. Lisätutkimuksia tarvitaan etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta. ______________________________________________________________________________