Syntymävanhemmuus Perhehoito -lehdessä

SYNTYMÄVANHEMMUUS PERHEHOITO -LEHDESSÄ Salla Lilja Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marjo Kuronen Syksy 2010 70 sivua + 1 liite Tutkimuksessa tarkastellaan syntymävanhemmuutta sellaisena kuin se ilmenee Perhehoito -lehdessä. Tut...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lilja, Salla
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25730
Kuvaus
Yhteenveto:SYNTYMÄVANHEMMUUS PERHEHOITO -LEHDESSÄ Salla Lilja Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marjo Kuronen Syksy 2010 70 sivua + 1 liite Tutkimuksessa tarkastellaan syntymävanhemmuutta sellaisena kuin se ilmenee Perhehoito -lehdessä. Tutkimus kiinnittyy lastensuojelun perhehoidon tutkimukseen ja sen erityisky-symykseen syntymävanhempien roolista, paikasta ja osallisuudesta vanhempana sijoitusprosessissa sekä sijaisperheen ja sijoitetun lapsen elämässä. Aineiston kautta tutki-mus paikantuu myös kulttuurintutkimukseen. Aineistona tutkimuksessa on 48 artikkelia vuosina 2006-2009 ilmestyneistä Perhehoito -lehdistä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty grounded theory -menetelmää. Analyysissä on eritelty neljä tahoa, jotka määrittävät syn-tymävanhemmuutta: lastensuojelun ammattilaiset, sijaisvanhemmat, sijoitetut lapset ja syntymävanhemmat. Tutkimus osoitti syntymävanhempien esiintyvän aineistossa tuen tarvitsijoina, vanhemmuuden jakajina, yhteydenpitäjinä, taustatietoina ja epäonnistuneina vanhempina. Näitä viittä kategoriaa yhdisti ydinkategoria ’osattomuus vanhemmuuteen’. Ylitse muiden aineistosta nousivat jaetun vanhemmuuden ja yhteydenpidon teemat. Tutkimuksen tuloksien mukaan Perhehoito -lehdessä syntymävanhemmuutta määrittivät ensisijaisesti lastensuojelun ammattilaiset sekä sijaisvanhemmat. Huomattavasti harvemmin ääni annettiin sijoitetuille lapsille ja syntymävanhemmille. Etenkin syntymäisät jäivät lehdessä varsin näkymättömiksi. Yleisemmällä tasolla syntymävanhemmat esitettiin melko ongelmakeskeisesti passiivisina tuen tarvitsijoina ja yhteydenpidon kohteina. Toisaalta tarkempaan tarkasteluun tuotiin syntymävanhempi, joka ajatteli lapsen hyvää, kykeni yhteistyöhön, vanhemmuuden jakamiseen ja niin edelleen. Kaikkea kerrontaa kuitenkin yhdisti syntymävanhempien osattomuus vanhemmuuteen ja sen määrittelyyn. Tulokset syntymävanhempien osattomuudesta vanhemmuuteen eivät kerro lasten-suojelun tavoitteiden mukaisesta tilanteesta. Tämän tutkimuksen viesti kentälle on lisätä resursseja syntymävanhempien kanssa työskentelyyn. Vanhempia tulisi tukea ja auttaa olemaan parempia vanhempia lapsilleen. Avainsanat: syntymävanhemmuus, huostaanotto, perhehoito, sijaishuolto, lastensuojelu, grounded theory