| Yhteenveto: | Tutkielmani tarkoituksena on osoittaa, kuinka ruokakirjat osaltaan aktiivisesti luovat ja toisintavat käsitystämme luokasta ja sukupuolesta. Tutkielmassani jaottelen ruokakirjallisuuden gastronomiseen kirjallisuuteen ja keittokirjallisuuteen. Gastronominen kirjallisuus on perinteisesti ollut miehisen eliitin laji. Arkiseen käytännöllisyyteen keskittyvät keittokirjat ovat puolestaan olleet naisten kirjallisuutta. Ruoan ja luokan yhteydessä keskeisenä teoreettisena kehyksenä toimivat Pierre Bourdieun ajatukset mausta ja luokasta sekä kulttuurisesta ja ekonomisesta pääomasta. Ruokaa ja sukupuolta puolestaan pohdin sekä ruoka-aineiden että ruoanvalmistuksen sukupuolittuneisuuden kautta.
Tapausesimerkkinä tarkastelen Hans Välimäen tuotantoa vuosilta 2004–2009. Välimäen teokset asettuvat osaksi hyvän maun sanelevaa gastronomisen kirjallisuuden jatkumoa, toisaalta ne ovat myös käytännöllisiä ruoanvalmistusoppaita, keittokirjoja.
Välimäki kiinnittyy teoksillaan vahvasti ravintolamaailmaan. Ammattitaidon esille tuominen vaikuttaisikin olevan kirjojen keskeisintä sisältöä. Välimäellä on myös valtaa itse määritellä oikeaa makua ja sulkea sen ulkopuolelle raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä. Luokka ilmenee teoksista myös implisiittisen lukijan käsitteen kautta. Olen hahmotellut Välimäen kirjoille kaksi erillistä implisiittistä lukijaa, osaavan ruokaharrastajan ja työväenluokkaisemman kotikokin, jonka ekonominen ja kulttuurinen pääoma on ihannelukijaan verrattuna matalampi.
Välimäen kirjat ylläpitävät jakoa yläluokkaiseen ja miehiseen ravintolamaailmaan ja naisiseen kotikeit-tämiseen. Välimäen teoksissa naisten rooliksi jää tuottaa se arkinen kotiruoan perusta, jolta luovat miehet ponnistavat eteenpäin, yläluokkaiseen ja arvostettuun ravintolamaailmaan.
|
|---|