Suun kautta nautitun arginiinin vaikutukset plasman arginiinipitoisuuteen levossa ja voimaharjoituksen yhteydessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää arginiini- tai plasebotablettien suun kautta nauttimisen jälkeen plasmasta mitattua arginiinin määrää kaksoissokkotutkimuksella levon ja voimaharjoituksen yhteydessä. Yksittäisten aminohappojen imeytymistä ruuansulatuskanavasta verenkiertoon ei ole juurikaan t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Aho, Anne
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2005
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25541
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää arginiini- tai plasebotablettien suun kautta nauttimisen jälkeen plasmasta mitattua arginiinin määrää kaksoissokkotutkimuksella levon ja voimaharjoituksen yhteydessä. Yksittäisten aminohappojen imeytymistä ruuansulatuskanavasta verenkiertoon ei ole juurikaan tutkittu, vaikka arginiinin vaikutuksista elimistöön löytyy lukuisia tutkimuksia. Koehenkilöinä oli yhdeksän miestä (ikä 27±3 vuotta, paino 78±10 kg ja pituus 1.80±0.07 m). Kaksoissokkokokeessa yön paaston jälkeen kaikki koehenkilöt nauttivat suun kautta joko levossa tai voimaharjoituksen yhteydessä eri mittauskerroilla plasebotabletteja tai arginiinitabletteja 50 mg/painokilo. Kaikilla mittauskerroilla koehenkilöiltä otettiin laskimoverinäytteet ennen aminohappojen nauttimista sekä ajanhetkillä 30, 60, 90 ja 120 minuuttia. Voimaharjoitus kesti tunnin ja liikkeitä oli kuusi, joista jokaista tehtiin kolme 10 toiston sarjaa noin 75% maksimista sarjapalautusten ollessa kaksi minuuttia. Plasmasta analysoitiin aminohappopitoisuudet korkean erottelukyvyn nestekromatografialla (HPLC) ja laskimoverinäytteistä hemoblobiini (Hb), hematokriitti (Hkr), glukoosi- ja laktaattipitoisuus sekä yhdeltä koehenkilöltä insuliinipitoisuudet. Tilastomenetelminä käytettiin varianssianalyysiä, keskiarvoja ja -hajontoja. Plasman arginiinipitoisuus nousi merkitsevästi nautittaessa arginiinia levossa (p<0.01) ja voimaharjoituksen (p<0.05) yhteydessä. Levossa plasman arginiinipitoisuus nousi noin 75% jo 30 minuutin aikana. Suurimmillaan arginiinipitoisuudet olivat levossa ajanhetkellä 60 min ja voimaharjoituksen yhteydessä ajanhetkellä 120 min. Arginiinipitoisuus oli merkitsevästi korkeampi (p< 0.05) voimaharjoituksen yhteydessä ajanhetkellä 120 min kuin levossa nautittaessa arginiinia. Voimaharjoituksen yhteydessä Hb nousi merkitsevästi arginiinia (p<0.001) ja plaseboa (p<0.01) nautittaessa sekä Hkr nousi samoin merkitsevästi arginiinia (p<0.001) ja plaseboa (p<0.01) nautittaessa. Arginiinin nauttiminen nosti merkitsevästi arginiinipitoisuutta plasmassa sekä levossa että voimaharjoituksen yhteydessä. Voimaharjoitus näytti hidastavan arginiinin pitoisuuden kasvua plasmassa. Voimaharjoituksen yhteydessä plasman arginiinipitoisuuden nousu johtui suun kautta nautitusta arginiinista, sillä arginiinipitoisuuden nousua ei selittänyt Hb:n ja Hkr:n nousu, joka kertoo plasmatilavuuden muutoksista. Kuitenkaan tämän tutkimuksen perusteella ei voida sanoa kuinka suuri osa suun kautta nautitusta arginiinista päätyi plasmasta lihaksiin.