| Summary: | Beeta-alaniini muodostaa lihaskudoksessa karnosiinia, joka on lihaksen tärkeimpiä puskureita.Korkeaintensiteettisessä suorituksessa lihaksen pH:n laskun minimointi saattaisiolla hyödyksi lihassupistuksen optimaalisen toiminnan kannalta. Tämän tutkimuksentarkoituksena oli selvittää vaikuttaako beeta-alaniini veren happamuuteen, laktaattiin jafyysiseen suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui viisitoista jyväskyläläistä miesjalkapalloilijaa(21.3 ± 2.8 v.). Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset (n = 8)nauttivat beeta-alaniinia 1.5 g kolmesti vuorokaudessa (yhteensä 4.5 g vuorokaudessa)ja toiset (n = 7) vastaavasti plaseboa. Tutkimus koostui identtisistä alku- ja loppumittauksistasekä näiden välisestä neljän viikon latausjaksosta, jolloin koehenkilöt harjoittelivatjoukkueen harjoitusohjelman mukaisesti. Mittauksissa koehenkilöiltä mitattiin aamupäivälläpieni verenkuva, antropometria, 5-loikka, kevennyshyppy, 20 m:n juoksu ja400 m:n juoksu. Verinäytteet puskuroinnin keskeisiä fysiologisia muuttujia varten otettiinennen juoksua (pre), minuutti juoksun jälkeen (post1), viiden minuutin kuluttua(post 5) ja 30 minuutin kuluttua (post 30). Niistä analysoitiin pH ja laktaatti. Iltapäivällämitattiin lihasvoimasta maksimi- ja kestovoima (50 % 1 RM:stä) penkkipunnerruksessaja jalkakyykyssä. Tutkimuksen tuloksissa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä erojamissään muuttujassa beeta-alaniiniryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Sen sijaan 400m:n juoksuaika lähestyi merkitsevää (p = 0.086) beeta-alaniiniryhmän sisällä alku- jaloppumittausten välisessä muutoksessa (parannus _ ka -1.21 ± 1.60 s). Beetaalaniiniryhmälläfysiologiset muutokset eivät olleet myöskään merkitseviä; veren happamuusja laktaattiarvot kasvoivat hiukan 400 m:n juoksun jälkeen yhdistetyissä (alkujaloppumittaukset) verinäytteissä, mikä voi antaa viitteitä lihasten parantuneesta puskurointikyvystä.Voima- ja nopeusominaisuuksissa tilastollisesti merkitsevää parannustatapahtui vain 5-loikassa molempien ryhmien sisällä. Beeta-alaniini ei tämän tutkimuksenvalossa vaikuta veren happamuuteen, laktaattiin tai fyysiseen suorituskykyyn.
|
|---|