| description |
Ravinnolla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon, joka saattaa edelleen vaikuttaafyysiseen suorituskykyyn. Emäksisyyden lisääminen elimistössä näyttäisi parantavan suorituskykyäkasvaneen puskurointi- eli vetyionien sitomiskyvyn myötä hidastaen happamuuden aiheuttamanlihasväsymyksen syntymistä. Ravinnon aiheuttamaa happojen tai emästen muodostustavoidaan arvioida ruoka-aineelle ominaisen PRAL-arvon (potential renal acid load) avulla. Happo-emästasapainon tila on yhteydessä myös veren elektrolyyttipitoisuuksiin kuten natrium-,kalium-, kalsium-, magnesium-, kloridi- ja laktaatti-ionipitoisuuksiin. Vahvojen ionien pitoisuuseroneli SID:n (strong ion difference) muutokset aiheuttavat myös vetyionipitoisuuden japH:n muutoksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ravinnolla, joka on arvioituPRAL:n avulla joko happoja tai emäksiä tuottavaksi, vaikutusta happo-emästasapainoon taiplasman elektrolyyttipitoisuuksiin levossa.Koehenkilöinä oli kuusi tervettä, kuntoliikuntaa harrastavaa miesopiskelijaa (ikä 22 ± 1,1 vuotta,paino 74,2 ± 2,9 kg, pituus 177,7 ± 4,4 cm, rasvaprosentti 14,3 ± 3,8 %). Tutkimus koostui22 vuorokauden jaksosta. Vuorokausina 1-4 koehenkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa normaalistinauttimastaan ravinnosta. Viidentenä aamuna otettiin verinäytteet paastotilassa sekä 0,5, 1, 2 ja3 tuntia normaalin aamupalan jälkeen käsivarren laskimosta. Verinäytteiden oton jälkeen vuorokausina5-7 puolet koehenkilöistä söivät aterioita, jotka koostuivat PRAL:n avulla happojentuottoa lisääväksi arvioiduista ruokalajeista. Puolet koehenkilöistä söivät puolestaan aterioita,jotka koostuivat PRAL:n avulla emästen tuottoa lisääväksi arvioiduista ruokalajeista. Kahdeksantenaaamuna otettiin jälleen verinäytteet paastotilassa sekä testiravinnosta koostuneen aamupalanjälkeen. Vuorokausina 8-18 koehenkilöt ruokailivat normaalisti. Vuorokaudet 15-22 olivatsamanlaisia kuin 1-8, mutta koehenkilöt vaihtoivat happojen tuottoa lisäävän ravinnon emästentuottoa lisäävään ja toisinpäin. Verinäytteistä analysoitiin pH sekä Na+-, K+-, Ca2+- sekä LA--pitoisuus. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 13.0 -ohjelmalla käyttäen Wilcoxonin merkkitestiä.Ruokapäiväkirjat analysoitiin Nutrica-ohjelmalla.Emäksiä tuottavan ravinnon jälkeen pH oli korkeampi kuin happoja tuottavan jälkeen (7,42 ±0,1 vs. 7,37 ± 0,3, p=0,028). [K+] oli paastonäytteessä korkeampi PRAL < 0 -ravinnon jälkeenverrattuna normaalitilanteeseen (4,46 ± 0,1 vs. 4,30 ± 0,1, p=0,042). PRAL > 0 -aamupalanjälkeen pH oli korkeampi 0,5, 1 ja 2 tunnin kohdalla verrattuna paastotilanteeseen (7,37 ± 0,3vs. 7,41 ± 0,04, p=0,046, 7,42 ± 0,04, p=0,028 ja 7,40 ± 0,04, p=0,027). PRAL < 0 -aamupalanjälkeen [Na+] laski paastotilanteesta 0,5, 2 ja 3 tunnin kohdalla (143 ± 0,9 vs. 141 ± 2,1,p=0,028, 141 ± 2,4 p=0,043 ja 141 ± 1,5, p=0,028). [K+] puolestaan nousi paastotilanteeseenverrattuna 0,5 ja 1 tunnin kohdalla (4,46 ± 0,1 vs. 4,67 ± 0,2, p=0,027 ja 4,69 ± 0,2, p=0,028).[Ca2+] ja [LA-] eivät muuttuneet tutkimuksen aikana tilastollisesti merkitsevästi. Ravinnon sisältämänproteiinimäärän ja laskimoveren pH:n välinen korrelaatio oli r=-0,577, p=0,005).Tutkimuksen tulosten mukaan PRAL-kaavan avulla happoja tai emäksiä tuottavaksi arvioiduillaruoka-aineilla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon levossa. Vähän proteiiniasisältävä ravinto nostaa pH:ta, mikä saattaa parantaa korkeaintensiteettistä anaerobista tai aerobistasuorituskykyä puskurireserviä kasvattamalla. Runsaasti proteiinia sisältävä ravinto puolestaanlaskee pH:ta. Happojen tuotantoa elimistössä lisäävä ruokavalio ei näyttäisi vaikuttavanplasman natrium-, kalium- tai kalsiumpitoisuuksiin. Emästen tuotantoa elimistössä lisäävä ruokavalioja yksi ateria sen sijaan nostaa ainakin plasman kaliumpitoisuutta.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Nurminen, Enni-Maria", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2010-11-01T13:42:42Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2010-11-01T13:42:42Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2006", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25535", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Ravinnolla voidaan vaikuttaa elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoon, joka saattaa edelleen vaikuttaafyysiseen suorituskykyyn. Em\u00e4ksisyyden lis\u00e4\u00e4minen elimist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi parantavan suorituskyky\u00e4kasvaneen puskurointi- eli vetyionien sitomiskyvyn my\u00f6t\u00e4 hidastaen happamuuden aiheuttamanlihasv\u00e4symyksen syntymist\u00e4. Ravinnon aiheuttamaa happojen tai em\u00e4sten muodostustavoidaan arvioida ruoka-aineelle ominaisen PRAL-arvon (potential renal acid load) avulla. Happo-em\u00e4stasapainon tila on yhteydess\u00e4 my\u00f6s veren elektrolyyttipitoisuuksiin kuten natrium-,kalium-, kalsium-, magnesium-, kloridi- ja laktaatti-ionipitoisuuksiin. Vahvojen ionien pitoisuuseroneli SID:n (strong ion difference) muutokset aiheuttavat my\u00f6s vetyionipitoisuuden japH:n muutoksia. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, onko ravinnolla, joka on arvioituPRAL:n avulla joko happoja tai em\u00e4ksi\u00e4 tuottavaksi, vaikutusta happo-em\u00e4stasapainoon taiplasman elektrolyyttipitoisuuksiin levossa.Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli kuusi tervett\u00e4, kuntoliikuntaa harrastavaa miesopiskelijaa (ik\u00e4 22 \u00b1 1,1 vuotta,paino 74,2 \u00b1 2,9 kg, pituus 177,7 \u00b1 4,4 cm, rasvaprosentti 14,3 \u00b1 3,8 %). Tutkimus koostui22 vuorokauden jaksosta. Vuorokausina 1-4 koehenkil\u00f6t pitiv\u00e4t ruokap\u00e4iv\u00e4kirjaa normaalistinauttimastaan ravinnosta. Viidenten\u00e4 aamuna otettiin verin\u00e4ytteet paastotilassa sek\u00e4 0,5, 1, 2 ja3 tuntia normaalin aamupalan j\u00e4lkeen k\u00e4sivarren laskimosta. Verin\u00e4ytteiden oton j\u00e4lkeen vuorokausina5-7 puolet koehenkil\u00f6ist\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t aterioita, jotka koostuivat PRAL:n avulla happojentuottoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi arvioiduista ruokalajeista. Puolet koehenkil\u00f6ist\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t puolestaan aterioita,jotka koostuivat PRAL:n avulla em\u00e4sten tuottoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi arvioiduista ruokalajeista. Kahdeksantenaaamuna otettiin j\u00e4lleen verin\u00e4ytteet paastotilassa sek\u00e4 testiravinnosta koostuneen aamupalanj\u00e4lkeen. Vuorokausina 8-18 koehenkil\u00f6t ruokailivat normaalisti. Vuorokaudet 15-22 olivatsamanlaisia kuin 1-8, mutta koehenkil\u00f6t vaihtoivat happojen tuottoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ravinnon em\u00e4stentuottoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n ja toisinp\u00e4in. Verin\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin pH sek\u00e4 Na+-, K+-, Ca2+- sek\u00e4 LA--pitoisuus. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 13.0 -ohjelmalla k\u00e4ytt\u00e4en Wilcoxonin merkkitesti\u00e4.Ruokap\u00e4iv\u00e4kirjat analysoitiin Nutrica-ohjelmalla.Em\u00e4ksi\u00e4 tuottavan ravinnon j\u00e4lkeen pH oli korkeampi kuin happoja tuottavan j\u00e4lkeen (7,42 \u00b10,1 vs. 7,37 \u00b1 0,3, p=0,028). [K+] oli paaston\u00e4ytteess\u00e4 korkeampi PRAL < 0 -ravinnon j\u00e4lkeenverrattuna normaalitilanteeseen (4,46 \u00b1 0,1 vs. 4,30 \u00b1 0,1, p=0,042). PRAL > 0 -aamupalanj\u00e4lkeen pH oli korkeampi 0,5, 1 ja 2 tunnin kohdalla verrattuna paastotilanteeseen (7,37 \u00b1 0,3vs. 7,41 \u00b1 0,04, p=0,046, 7,42 \u00b1 0,04, p=0,028 ja 7,40 \u00b1 0,04, p=0,027). PRAL < 0 -aamupalanj\u00e4lkeen [Na+] laski paastotilanteesta 0,5, 2 ja 3 tunnin kohdalla (143 \u00b1 0,9 vs. 141 \u00b1 2,1,p=0,028, 141 \u00b1 2,4 p=0,043 ja 141 \u00b1 1,5, p=0,028). [K+] puolestaan nousi paastotilanteeseenverrattuna 0,5 ja 1 tunnin kohdalla (4,46 \u00b1 0,1 vs. 4,67 \u00b1 0,2, p=0,027 ja 4,69 \u00b1 0,2, p=0,028).[Ca2+] ja [LA-] eiv\u00e4t muuttuneet tutkimuksen aikana tilastollisesti merkitsev\u00e4sti. Ravinnon sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4nproteiinim\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laskimoveren pH:n v\u00e4linen korrelaatio oli r=-0,577, p=0,005).Tutkimuksen tulosten mukaan PRAL-kaavan avulla happoja tai em\u00e4ksi\u00e4 tuottavaksi arvioiduillaruoka-aineilla voidaan vaikuttaa elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoon levossa. V\u00e4h\u00e4n proteiiniasis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ravinto nostaa pH:ta, mik\u00e4 saattaa parantaa korkeaintensiteettist\u00e4 anaerobista tai aerobistasuorituskyky\u00e4 puskurireservi\u00e4 kasvattamalla. Runsaasti proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ravinto puolestaanlaskee pH:ta. Happojen tuotantoa elimist\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 ruokavalio ei n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttavanplasman natrium-, kalium- tai kalsiumpitoisuuksiin. Em\u00e4sten tuotantoa elimist\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 ruokavalioja yksi ateria sen sijaan nostaa ainakin plasman kaliumpitoisuutta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Joonas Kesaniemi (jkesa@jyu.fi) on 2010-11-01T13:42:42Z\nNo. of bitstreams: 1\nnurminen enni-maria 2006.pdf: 245760 bytes, checksum: f8fb4d62e880099fbe4cc3033fbad04f (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2010-11-01T13:42:42Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nnurminen enni-maria 2006.pdf: 245760 bytes, checksum: f8fb4d62e880099fbe4cc3033fbad04f (MD5)\n Previous issue date: 2006", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ravinto", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "PRAL", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "happo-em\u00e4stasapaino", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "pH", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "elektrolyytit", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "SID", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Ravinnon vaikutus happo-em\u00e4stasapainoon ja elektrolyytteihin levossa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201011013040", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|