| description |
Ravinnolla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon, jolla edelleen on vaikutus fyysiseensuorituskykyyn. Niukasti proteiinia sisältävä ravinto näyttäisi lisäävän elimistön emästen tuottoa.Emäksisyyden lisääminen elimistössä saattaa parantaa suorituskykyä kasvaneen puskurointi- elivetyionien sitomiskyvyn myötä, jolloin happamuuden aiheuttaman lihasväsymyksen syntyminenhidastuu. Happo-emästasapainon muutoksilla saattaa olla myös muita suorituskyvylle ja terveydellemerkityksellisiä vaikutuksia. Muutokset esim. energia-aineenvaihdunnassa saattavat olla merkityksellisiäasioita niin urheilijan kilpasuorituksen ja harjoituskauden harjoittelun kuin tavallisen ihmisenaineenvaihdunnan ja terveyden kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vähäproteiinisenja emästen tuottoa elimistössä lisäävän kasvisravinnon vaikutuksia happo-emästasapainon erimuuttujiin levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa. Tarkoituksena oli myös tutkia,kuinka emäksisyys vaikuttaa hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä niiden säätelyyn osallistuviinhormoneihin. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli yhdeksän 18-28 -vuotiasta miesopiskelijaa,jotka harrastivat vapaa-ajallaan liikuntaa. Mittaukset koostuivat kolmesta polkupyörätestistä ja kolmestaneljän vuorokauden mittaisesta ohjatusta ravintojaksosta. Ensimmäisen testin tarkoituksena oliselvittää koehenkilöiden maksimaalinen hapenottokyky. Kahdessa seuraavassa polkupyöräergometritestissäkoehenkilöt polkivat 40:n, 60:n ja 80 %:n teholla maksimaalisesta hapenottokyvystä 10minuutin ajan neljän minuutin palautuksella. Ennen toista mittauskertaa koehenkilöt söivät vähäproteiinistakasvisruokaa neljän vuorokauden ajan, minkä avulla elimistöön pyrittiin aiheuttamaan alkaloosia.Ennen toista mittausta koehenkilöt söivät normaalisti. Kasvisruokavalio arvioitiin emäksiätuottavaksi ja laadittiin PRAL-menetelmän avulla (potential renal acid load). Ennen ohjattua ravintojaksoa,testipäivän aamuna, aamupalan jälkeen sekä jokaisen kuorman jälkeen otettujen verikokeidenavulla selvitettiin, mitä muutoksia happo-emästasapainossa, hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihdunnassasekä hormonipitoisuuksissa tapahtui. Verinäytteistä määritettiin pH, laktaatti,natrium, kalium, kloridi, bikarbonaatti, plasman kokonaisproteiini, emäsylimäärä, happi, hiilidioksidi,glukoosi, vapaat rasvahapot, triglyseridit, insuliini, kortisoli ja testosteroni. Ruokapäiväkirjatanalysoitiin Nutrica 3.11 -ravintoanalyysi-ohjelmalla. Verikokeiden sekä hengityskaasumittaustentuloksia verrattiin toistomittausten varianssianalyysillä. Ryhmien välistä eroa tarkasteltiin ravinnonsuhteen. Mikäli ryhmien välillä oli eroa, jatkettiin analyysia parittaisella t-testillä. Energian ja ravintoaineidensaantia ruokavalioiden välillä verrattiin parittaisella t-testillä. Normaalin ja kasvisruokavalionproteiinipitoisuudet erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (1,60 ± 0,25 g/kg (11,2 ±1,4 %) vs. 0,86 ± 0,12 g/kg (18,5 ± 3,4 %), molemmissa p<0.000). Ravinnon koostumus ei kuitenkaanaiheuttanut eroja ryhmien välillä happo-emästasapainossa, hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihdunnassaeikä hormoneissa niin levon kuin submaksimaalisen rasituksenkaan aikana.Esimerkiksi pH oli paastotilanteessa normaalin ravintojakson jälkeen 7,455 ± 0,028 ja kasvisravintojaksonjälkeen 7,454 ± 0,025. Kolmannen kuorman jälkeen pH-arvot olivat 7,378 ± 0,039 ja 7,368 ±0,029. Ainoat tilastollisesti merkitsevät erot ravinto aiheutti hapenkulutuksessa, joka oli korkeampikasvisravinnon jälkeen verrattuna normaaliravintoon kaikilla kolmella kuormalla (1. kuorma: 24,0 ±2,7 vs. 27,0 ± 3,9 ml/kg/min, p=0.028; 2. kuorma: 33,1 ± 3,2 vs. 38,0 ± 4,0 ml/kg/min, p<0.000; 3.kuorma: 46,3 ± 5,3 vs. 53,4 ± 4,6 ml/kg/min, p<0.000). Myös VO2max oli merkitsevästi korkeampikasvisravintoryhmässä (50,1 ± 6,1 vs. 55,2 ± 4,8 ml/kg/min, p=0.030). Tutkimuksen johtopäätöksenäoli, että vähäproteiininen kasvisravinto neljän vuorokauden ajan nautittuna ei aiheuttanut metabolistaalkaloosia verrattuna normaalisti proteiinia sisältävään ravintoon. Sen sijaan vähäproteiininenkasvisravinto näytti aiheuttavan muutoksia substraattien käytössä energiantuotannossa verrattunanormaalisti proteiinia sisältävään ravintoon, mikä näkyi kasvaneena hapenkulutuksena kasvisravintoryhmässä.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Nurminen, Enni-Maria", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2010-11-01T13:08:23Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2010-11-01T13:08:23Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2008", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:1069651", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25526", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Ravinnolla voidaan vaikuttaa elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoon, jolla edelleen on vaikutus fyysiseensuorituskykyyn. Niukasti proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ravinto n\u00e4ytt\u00e4isi lis\u00e4\u00e4v\u00e4n elimist\u00f6n em\u00e4sten tuottoa.Em\u00e4ksisyyden lis\u00e4\u00e4minen elimist\u00f6ss\u00e4 saattaa parantaa suorituskyky\u00e4 kasvaneen puskurointi- elivetyionien sitomiskyvyn my\u00f6t\u00e4, jolloin happamuuden aiheuttaman lihasv\u00e4symyksen syntyminenhidastuu. Happo-em\u00e4stasapainon muutoksilla saattaa olla my\u00f6s muita suorituskyvylle ja terveydellemerkityksellisi\u00e4 vaikutuksia. Muutokset esim. energia-aineenvaihdunnassa saattavat olla merkityksellisi\u00e4asioita niin urheilijan kilpasuorituksen ja harjoituskauden harjoittelun kuin tavallisen ihmisenaineenvaihdunnan ja terveyden kannalta. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4proteiinisenja em\u00e4sten tuottoa elimist\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kasvisravinnon vaikutuksia happo-em\u00e4stasapainon erimuuttujiin levossa ja submaksimaalisessa kest\u00e4vyyssuorituksessa. Tarkoituksena oli my\u00f6s tutkia,kuinka em\u00e4ksisyys vaikuttaa hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan sek\u00e4 niiden s\u00e4\u00e4telyyn osallistuviinhormoneihin. Koehenkil\u00f6in\u00e4 tutkimuksessa oli yhdeks\u00e4n 18-28 -vuotiasta miesopiskelijaa,jotka harrastivat vapaa-ajallaan liikuntaa. Mittaukset koostuivat kolmesta polkupy\u00f6r\u00e4testist\u00e4 ja kolmestanelj\u00e4n vuorokauden mittaisesta ohjatusta ravintojaksosta. Ensimm\u00e4isen testin tarkoituksena oliselvitt\u00e4\u00e4 koehenkil\u00f6iden maksimaalinen hapenottokyky. Kahdessa seuraavassa polkupy\u00f6r\u00e4ergometritestiss\u00e4koehenkil\u00f6t polkivat 40:n, 60:n ja 80 %:n teholla maksimaalisesta hapenottokyvyst\u00e4 10minuutin ajan nelj\u00e4n minuutin palautuksella. Ennen toista mittauskertaa koehenkil\u00f6t s\u00f6iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4proteiinistakasvisruokaa nelj\u00e4n vuorokauden ajan, mink\u00e4 avulla elimist\u00f6\u00f6n pyrittiin aiheuttamaan alkaloosia.Ennen toista mittausta koehenkil\u00f6t s\u00f6iv\u00e4t normaalisti. Kasvisruokavalio arvioitiin em\u00e4ksi\u00e4tuottavaksi ja laadittiin PRAL-menetelm\u00e4n avulla (potential renal acid load). Ennen ohjattua ravintojaksoa,testip\u00e4iv\u00e4n aamuna, aamupalan j\u00e4lkeen sek\u00e4 jokaisen kuorman j\u00e4lkeen otettujen verikokeidenavulla selvitettiin, mit\u00e4 muutoksia happo-em\u00e4stasapainossa, hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihdunnassasek\u00e4 hormonipitoisuuksissa tapahtui. Verin\u00e4ytteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin pH, laktaatti,natrium, kalium, kloridi, bikarbonaatti, plasman kokonaisproteiini, em\u00e4sylim\u00e4\u00e4r\u00e4, happi, hiilidioksidi,glukoosi, vapaat rasvahapot, triglyseridit, insuliini, kortisoli ja testosteroni. Ruokap\u00e4iv\u00e4kirjatanalysoitiin Nutrica 3.11 -ravintoanalyysi-ohjelmalla. Verikokeiden sek\u00e4 hengityskaasumittaustentuloksia verrattiin toistomittausten varianssianalyysill\u00e4. Ryhmien v\u00e4list\u00e4 eroa tarkasteltiin ravinnonsuhteen. Mik\u00e4li ryhmien v\u00e4lill\u00e4 oli eroa, jatkettiin analyysia parittaisella t-testill\u00e4. Energian ja ravintoaineidensaantia ruokavalioiden v\u00e4lill\u00e4 verrattiin parittaisella t-testill\u00e4. Normaalin ja kasvisruokavalionproteiinipitoisuudet erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (1,60 \u00b1 0,25 g/kg (11,2 \u00b11,4 %) vs. 0,86 \u00b1 0,12 g/kg (18,5 \u00b1 3,4 %), molemmissa p<0.000). Ravinnon koostumus ei kuitenkaanaiheuttanut eroja ryhmien v\u00e4lill\u00e4 happo-em\u00e4stasapainossa, hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihdunnassaeik\u00e4 hormoneissa niin levon kuin submaksimaalisen rasituksenkaan aikana.Esimerkiksi pH oli paastotilanteessa normaalin ravintojakson j\u00e4lkeen 7,455 \u00b1 0,028 ja kasvisravintojaksonj\u00e4lkeen 7,454 \u00b1 0,025. Kolmannen kuorman j\u00e4lkeen pH-arvot olivat 7,378 \u00b1 0,039 ja 7,368 \u00b10,029. Ainoat tilastollisesti merkitsev\u00e4t erot ravinto aiheutti hapenkulutuksessa, joka oli korkeampikasvisravinnon j\u00e4lkeen verrattuna normaaliravintoon kaikilla kolmella kuormalla (1. kuorma: 24,0 \u00b12,7 vs. 27,0 \u00b1 3,9 ml/kg/min, p=0.028; 2. kuorma: 33,1 \u00b1 3,2 vs. 38,0 \u00b1 4,0 ml/kg/min, p<0.000; 3.kuorma: 46,3 \u00b1 5,3 vs. 53,4 \u00b1 4,6 ml/kg/min, p<0.000). My\u00f6s VO2max oli merkitsev\u00e4sti korkeampikasvisravintoryhm\u00e4ss\u00e4 (50,1 \u00b1 6,1 vs. 55,2 \u00b1 4,8 ml/kg/min, p=0.030). Tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4oli, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4proteiininen kasvisravinto nelj\u00e4n vuorokauden ajan nautittuna ei aiheuttanut metabolistaalkaloosia verrattuna normaalisti proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n ravintoon. Sen sijaan v\u00e4h\u00e4proteiininenkasvisravinto n\u00e4ytti aiheuttavan muutoksia substraattien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 energiantuotannossa verrattunanormaalisti proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n ravintoon, mik\u00e4 n\u00e4kyi kasvaneena hapenkulutuksena kasvisravintoryhm\u00e4ss\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Joonas Kesaniemi (jkesa@jyu.fi) on 2010-11-01T13:08:23Z\nNo. of bitstreams: 1\nnurminen enni-maria 2008.pdf: 462848 bytes, checksum: 1d54c7534c4d7cceaa08fb0e9f5b3cd0 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2010-11-01T13:08:23Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nnurminen enni-maria 2008.pdf: 462848 bytes, checksum: 1d54c7534c4d7cceaa08fb0e9f5b3cd0 (MD5)\n Previous issue date: 2008", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "83 sivua", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "happo-em\u00e4stasapaino", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ravinto", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "alkaloosi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "V\u00e4h\u00e4proteiinisen kasvisravinnon vaikutus happo-em\u00e4stasapainoon, hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan sek\u00e4 niiden s\u00e4\u00e4telyyn osallistuviin hormoneihin levossa ja submaksimaalisessa kest\u00e4vyyssuorituksessa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201011013029", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ravinto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kasvisravinto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "aineenvaihdunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|