| Summary: | Tyypin 1 diabetes (T1DM) on yksi yleisimmistä lapsilla esiintyvä kroonisista sairauksista ja Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 500 alle 15 -vuotiasta lasta. Niinpä on todennäköistä, että jokainen opettaja tulee jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan luokassaan diabetesta sairastavan lapsen.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa diabeteslasten tilannetta nykyisessä koulujärjestelmässämme. Huomioivatko opettajat diabeteslasten erityistarpeet koulun arjessa? Kuka auttaa lasta diabeteksen hoitoon kuuluvissa rutiineissa koulupäivän aikana? Millaisia kokemuksia vanhemmilla on diabeteksen vaikutuksista lapsen koulunkäyntiin?
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka kysymykset kartoittivat taustatietojen lisäksi muun muassa diabeteksen vaikutusta lapsen koulunkäyntiin, itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin sekä vanhempien turvallisuudentunteeseen. Tutkimukseen vastasi 46 diabetesta sairastavan lapsen vanhempaa ja huoltajaa eri puolilta Suomea. Palautuneet kyselylomakkeet käsiteltiin kvantitatiivisten aineistojen käsittelyyn tarkoitetulla SPSS -ohjelmistolla.
Saadut tulokset vastaavat aiempia kansainvälisiä tutkimuksia. Vanhemmilla on vaihtelevia kokemuksia siitä, kuinka paljon vastuuta lapsen oma opettaja ja koulu-henkilökunta ovat olleet valmiita ottamaan lapsen päivittäisestä hoidosta. Suomalainen kouluruokailu saa kiitosta terveellisyydellään, mutta keittiöhenkilökunnan haluttiin osallistuvan enemmän lapsen ruokavalion kontrollointiin. Monet vanhemmat toivoivat lapsen luokalle koulunkäyntiavustajaa auttamaan päivittäisissä toimissa erityisesti alkuluokkien aikana. Diabetesta ei ole nähty esteenä yö- ja leirikouluihin osallistumiselle kuin poikkeustapauksissa, mutta erikoispäivät ovat vaatineet vanhemmilta enemmän omaa aktiivisuutta tai läsnäoloa.
|
|---|