Usability of the testing criteria for English proficiency in competence tests assessor perceptions

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää arvioijien näkemyksiä englannin kielen taidon arvioimiseen laadittujen näyttökriteerien käytettävyydestä hotellivirkailijan ja matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnoissa. Ilman ammatillista pätevyyttä pitkään työssä olleet aikuiset voivat hankkia ammattitu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Purhonen, Seija
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2010
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25070
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää arvioijien näkemyksiä englannin kielen taidon arvioimiseen laadittujen näyttökriteerien käytettävyydestä hotellivirkailijan ja matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnoissa. Ilman ammatillista pätevyyttä pitkään työssä olleet aikuiset voivat hankkia ammattitutkinnon Suomessa osoittamalla ammattitaitonsa näyttötutkintojen avulla. Näyttöä vastaanottava oppilaitos laatii näyttökriteerit tutkinnon perusteissa määriteltyjen arviointikriteerien pohjalta. Tarkastelun kohteina tässä tutkimuksessa eivät ole vain arvioijien yleiset näkemykset näyttökriteerien käytöstä pitkällä aikavälillä, vaan myös heidän mielipiteensä hyödyllisistä ja hyödyttömistä kriteereistä sekä kriteereihin toivotuista lisäyksistä ja poistoista. Lisäksi selvitetään, onko kriteerien käytössä havaittu ongelmia ja tulevaisuuden kehittämistoiveita. Tutkimusaineistona on viisi puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat edustavat yhtä oppilaitosta, minkä vuoksi tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä, koska tutkimuksen lähtökohtana on haastattelujen sisältö. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että englannin kielen näyttökriteereitä hotelli- ja matkailualan ammattitutkinnoissa pidetään käytettävyydeltään melko hyvinä, jos niihin tehdään tiettyjä muutoksia. Kielelliset, ammattispesifit ja aktiivista kulttuurista ymmärtämystä esiintuovat ominaisuudet tekevät joistakin kriteereistä hyödyllisiä, kun taas epämääräisyys saa aikaan hyödyttömyyttä. Epämääräisiksi tai väljiksi havaittuihin kriteereihin tarvittaisiin selkeyttä, samoin kuin hyväksytyn ja hylätyn suorituksen välisen rajamaaston kuvaamiseen. Näyttökriteerien tulkinnan ja työelämässä vaadittavan kielitaidon arvioinnin ongelmia voitaisiin vähentää arvioimalla mallisuorituksia arvioijakoulutuksen aikana. Kielenopettajilla pitäisi aina olla mahdollisuus osallistua ammattitutkinnossa edellytettävän kielitaidon arviointiin.