| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Wennman, Heini", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2010-08-06T06:25:39Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2010-08-06T06:25:39Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2010", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24761", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "\u00a0\u00a0Wennman, Heini 2009. Intervalliharjoittelun ja kestojuoksuharjoittelun vaikutukset \r\nmaksimaaliseen hapenottokykyyn ja juoksun taloudellisuuteen miehill\u00e4 ja naisilla. Liikuntafysiologian kandidaatintutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n \r\nyliopisto, 37. \r\nPitkiss\u00e4 kest\u00e4vyyssuorituksissa elimist\u00f6 tuottaa energiaa hiilihydraateista ja rasvoista hapen avulla (McArdle 2001, 165). Pitk\u00e4n matkan juoksuun vaikuttavat fysiologiset tekij\u00e4t ovat \r\nmaksimaalinen hapenottokyky, aerobinen kynnysvauhti, sek\u00e4 juoksun taloudellisuus. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t voivat selitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 eroja pitk\u00e4nmatkan juoksusuorituksissa jopa 70 %. Kest\u00e4vyysjuoksijan tyypillisimpiin harjoitusmuotoihin kuuluvat pitk\u00e4kestoiset aerobiset \r\nharjoitukset maltillisella teholla juostuna (Midgley ym. 2007.) Oikein toteutettuna, kest\u00e4vyysharjoittelu parantaa mm. maksimaalista hapenottokyky\u00e4 (VO2max) ja lis\u00e4\u00e4 hiussuoniston tiheytt\u00e4 ty\u00f6skenteleviss\u00e4 lihaksissa (Kubukeli ym. 2002). Tietyss\u00e4 vaiheessa \r\nkehityst\u00e4\u00e4n, urheilija tarvitsee tehoharjoittelua parantaakseen VO2max:iaan ja n\u00e4in ollen suorituskyky\u00e4\u00e4n (Midgley ym. 2006). Intervalliharjoittelu ja kestojuoksuharjoittelu ovat kaksi eri tapaa tehd\u00e4 tehoharjoittelua. Intervalliharjoittelussa ty\u00f6- ja palautusosiot \r\nvaihtelevat harjoituksen aikana. Intervalliharjoittelu mahdollistaa kovatehoisen juoksun pidemm\u00e4n aikaa l\u00e4hell\u00e4 maksimaalisen hapenottokyvyn rajaa mm. koska laktaatin kertyminen on hitaampaa (Billat 2001). Kestojuoksuharjoitukset t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t aerobisen \r\nenergiantuoton kehitt\u00e4miseen ja teho n\u00e4iss\u00e4 harjoituksissa pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 alle tai sill\u00e4 alhaisimmalla nopeudella, jolla VO2max voidaan saavuttaa (Vuorimaa 2008). Monet tutkimukset, joissa on k\u00e4ytetty supramaksimaalista ty\u00f6tehoa intervallityyppisess\u00e4 kuormituksessa, ovat todenneet t\u00e4m\u00e4n tyyppisen harjoittelun parantaneen juoksijoilla my\u00f6s aerobisia ominaisuuksia (mm. Billat 2001, McArdle 2001, 488). T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tarkoitus on tutkia, eroavatko vasteet 10 viikon mittaiselle intervalli vs. kestojuoksuharjoittelulle, terveill\u00e4, mies- ja naispuolisilla kest\u00e4vyyskuntoilijoilla. \r\n \r\nKoehenkil\u00f6in\u00e4 oli kuntojuoksijataustaisia naisia (n=16) ja miehi\u00e4 (n=11). Koehenkil\u00f6t jaettiin kahteen harjoitteluryhm\u00e4\u00e4n: intervalliryhm\u00e4 ja kestojuoksuryhm\u00e4, matched paires menetelm\u00e4n avulla. N\u00e4in saatiin seurattujen muuttujien osalta l\u00e4ht\u00f6tilanteessa \r\ntasavertaiset ryhm\u00e4t, joissa naisia IV-ryhm\u00e4ss\u00e4 n=9, TV-ryhm\u00e4ss\u00e4 n=7 ja miehi\u00e4 IV-ryhm\u00e4ss\u00e4 n=5 ja TV-ryhm\u00e4ss\u00e4 n=6. Kaikki henkil\u00f6t testattiin sek\u00e4 ennen ett\u00e4 j\u00e4lkeen 10 viikon mittaisen maratonharjoittelujakson. Testattavina muuttujina oli maksimaalinen \r\nhapenottokyky (ml/kg/min) ja submaksimaalisen ratajuoksun taloudellisuus (ml/kg/km). Harjoittelujakson aikana ryhm\u00e4t tekiv\u00e4t erityyppist\u00e4 tehoharjoittelua. IV-rym\u00e4ll\u00e4 tehoharjoittelu koostui sek\u00e4 150m ett\u00e4 500m intervallijuoksuista, l\u00e4hes maksimaalisella \r\nteholla. Aluksi tehoharjoitukset TV-ryhm\u00e4ss\u00e4 juostiin aerobisen ja anaerobisen kynnyksen v\u00e4lisell\u00e4 teholla kestoltaan 40 min, ja loppuvaiheessa yli anaerobisen kynnyksen teholla kestoltaan 17-18min. Harjoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat molemmissa ryhmiss\u00e4 jakson aikana tasaiset, \r\neli viikoittaisia harjoituskertoja ryhmille kertyi saman verran ja tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4 per viikko oli my\u00f6s tasainen ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Henkil\u00f6t raportoivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti harjoitteluaan harjoitusp\u00e4iv\u00e4kirjan muodossa. Intervalliryhm\u00e4 paransi merkitsev\u00e4sti harjoittelun my\u00f6t\u00e4 maksimaalista hapenottokyky\u00e4\u00e4n (p< 0,05) ja lis\u00e4ksi aerobisen kynnyksen nopeuttaan (p< 0,05). My\u00f6s kestojuoksuryhm\u00e4ss\u00e4 \r\ntapahtui merkitsev\u00e4\u00e4 parannusta aerobisen kynnyksen nopeudessa (p< 0,05) ja merkitsev\u00e4\u00e4 muutosta maksimaalisessa hapenottokyvyss\u00e4 (p< 0,05). Juoksun taloudellisuudessa ei tapahtunut merkitsev\u00e4\u00e4 muutosta kummassakaan ryhm\u00e4ss\u00e4. Tutkimuksen, kuten monien muiden vastaavaa aihetta k\u00e4sittelevien tutkimusten mukaan, my\u00f6s intervalliharjoittelu on tehokas tapa parantaa maksimaalista hapenottokyky\u00e4. Intervalliharjoittelu kuten my\u00f6s kestojuoksuharjoittelu paransi juoksijan aerobisia ominaisuuksia, jotka sittemmin voivat \r\njohtaa parannuksiin juoksusuorituksessa.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Laura Karavirta (likaravi@jyu.fi) on 2010-08-06T06:25:39Z\nNo. of bitstreams: 2\nLFY.A005 Wennman Intervalliharj. ja kestojuoksuun vaik. VO2maxiin-Heini W MUOKATTU.pdf: 266387 bytes, checksum: c91f2e5c7647ef868f72e57cef07855b (MD5)\nlicense.xml: 0 bytes, checksum: d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2010-08-06T06:25:39Z (GMT). No. of bitstreams: 2\nLFY.A005 Wennman Intervalliharj. ja kestojuoksuun vaik. VO2maxiin-Heini W MUOKATTU.pdf: 266387 bytes, checksum: c91f2e5c7647ef868f72e57cef07855b (MD5)\nlicense.xml: 0 bytes, checksum: d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "juoksun taloudellisuus", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "aerobinen kynnys", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "intervalliharjoittelu", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksimaalinen hapenottokyky,", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Intervalliharjoittelun ja kestojuoksuharjoittelun vaikutukset maksimaaliseen hapenottokykyyn ja juoksun taloudellisuuteen miehill\u00e4 ja naisilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201008062406", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|