U or non-U?: A study on social factors and word choices in contemporary British English.

 Sosiaaliluokalla, sukupuolella sekä iällä on todistetusti vaikutusta kielenkäyttöön. Niiden vaikutusta on tutkittu puhutussa kielessä ääntämisen sekä sanavalinnan näkökulmista. Ääntämisen ja näiden muuttujien keskinäistä suhdetta on tutkittu hiljattain, mutta sanavalintojen ja sosiaalitekijöiden...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Marttinen, Meri
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2010
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24755
Description
Summary: Sosiaaliluokalla, sukupuolella sekä iällä on todistetusti vaikutusta kielenkäyttöön. Niiden vaikutusta on tutkittu puhutussa kielessä ääntämisen sekä sanavalinnan näkökulmista. Ääntämisen ja näiden muuttujien keskinäistä suhdetta on tutkittu hiljattain, mutta sanavalintojen ja sosiaalitekijöiden suhteesta ei ole viimeaikaisia tutkimuksia. Koska kieli muuttuu jatkuvasti, tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää sosiaalitekijöiden sekä sanavalintojen suhdetta nykyaikaisessa brittienglannissa. Tutkimus perustui Kate Foxin kirjaan Watching the English: The Hidden Rules of English Behaviour (2004), jossa Fox jakaa 14 sanaa pareiksi, joista toinen on yläluokkainen ja toinen alaluokkainen termi. Nämä sanaparit perustuvat 1956 vuonna julkaistuun tutkimukseen ja täten sopivat tämän tutkimuksen dataksi, sillä tarkoitus oli tutkia onko tietyillä sanoilla edelleen yläluokkaisempi sävy kuin toisilla. Tämä kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin BNCweb internet -korpuksen avulla. Sosiaalitekijöiden ja sanojen suhde laskettiin korpuksen avulla erikseen rajaamalla hakumahdollisuuksia ja tarkastelemalla sanojen kontekstia. Tutkimus osoitti, että kaikkia sanoja on käytetty ylemmissä luokissa, kuin Fox on odottanut niitä käytettävän. Lisäksi huomattiin, että toiset sanat olivat selkeästi yläluokkaisempia kuin toiset, mutta löytyi myös sanoja, jotka ovat nykypäivänä hyvin yleismaailmallisia ja täten eivät kanna erityistä ylä-tai alaluokkaista sävyä. Huomattiin myös, että naiset käyttivät näitä sanoja enemmän kuin miehet, vaikka miesten edustus korpuksessa oli suurempi. Täten naiset käyttivät myös enemmän ylä-ja alaluokkaisia sanoja. Tutkimustuloksista voitiin myös päätellä, että naiset käyttivät sanoja niiden luokan mukaan. Toisin sanoen, he käyttivät yläluokkaisia sanoja enemmän yläluokissa ja alaluokkaisia sanoja enemmän alaluokissa kuin miehet, jotka käyttivät kaikkia sanoja vähemmän kaavamaisesti. Nuoremmat puhujat käyttivät yläluokkaisia sanoja enemmän kuin vanhemmat, jotka puolestaan käyttivät enemmän neutraaleja tai alempiluokkaisia termejä.