| Yhteenveto: | Mantsinen, Anni. Ympäristö liikuttaa lasta. Päiväkodin ympäristöllisten tekijöiden merkitys esiopetusikäisten lasten liikunnallisessa aktiivisuudessa.Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatuksen yksikkö, kevät 2010. 106 sivua.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys päiväkodin ympäristöllisillä tekijöillä on esiopetuikäisten lasten liikunnallisessa aktiivisuudessa. Halusin tarkastella erityisesti päiväkodin fyysisen ja sosiaalisen ympäristön luomien liikuntamahdollisuuksien merkitystä. Päiväkodin fyysiseen ympäristöön sisällytin päiväkodin sisätilat, päiväkodin pihan sekä päiväkodin lähiympäristön liikuntapaikat. Sosiaaliseen ympäristöön kuuluivat päiväkodin varhaiskasvattajat sekä lasten vertaisryhmä.
Tutkimuksen laadullinen aineisto kerättiin havainnoimalla päiväkodissa tapahtuvaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja haastattelemalla kahdeksaa esiopetusikäistä lasta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti yksilö- ja parihaastatteluina. Lisäksi aineistoon kuului päiväkodin varhaiskasvattajien kanssa käydyt epäviralliset keskustelut. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa analyysia, jonka pohjana olivat Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä fyysisellä että sosiaalisella ympäristöllä on suuri merkitys lasten liikunnallisessa aktiivisuudessa. Fyysisessä ympäristössä erityisesti päiväkodin piha lasten liikuntapaikkana korostui. Myös lähiympäristön monipuoliset liikuntamahdollisuudet aktivoivat lapsia liikunnallisesti. Sisätiloissa fyysiset puitteet lasten liikunnalliselle aktiivisuudelle olivat rajalliset, jolloin varhaiskasvattajien rooli lasten liikunnallisen aktiivisuuden mahdollistajana sisätiloissa korostuu.
Varhaiskasvattajien ohjaama liikunta jäi lasten päivittäisen liikunnallisen aktiivisuuden näkökulmasta vähäiseksi. Varhaiskasvattajat kannustivat lapsia liikunnalliseen toimintaan, jolloin lapset innostuvat liikkumaan enemmän. Tulosten mukaan varhaiskasvattajat rajoittavat välillä lasten liikunnallista toimintaa, jos toiminta on esimerkiksi liian rajua.
Vertaisryhmän merkitys lasten liikunnallisessa aktiivisuudessa osoittautui erittäin suureksi. Lasten väliset sosiaaliset suhteet voivat joko lisätä tai vähentää lasten liikkumista. Esiopetusiässä kavereiden merkitys alkaa korostua ja vertaisryhmässä liikkuminen on mukavampaa. Toisaalta taas kiusaaminen tai jonkun lapsen leikistä poisjättäminen passivoi lasta liikunnallisesti.
|
|---|