| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päihdepalveluita käyttävien 18–25-
vuotiaiden nuorten mielipiteitä nykyisistä päihdepalveluista sekä siitä, millaisia nuoret haluaisivat
päihdepalveluiden olevan, jotta ne parhaiten vastaisivat heidän tarpeitaan. Tutkimus
mukailee käyttäjälähtöistä tutkimusta ja pyrkii antamaan palveluidenkäyttäjille mahdollisuuden
kertoa mielipiteensä palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Käyttäjälähtöinen
tutkimus kuuntelee palveluiden käyttäjiä ja pyrkii sen avulla kehittämään palveluista
paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia.
Nuorten päihteidenkäytöstä on puhuttu 2000-luvulla paljon. Päihteidenkäytön on todettu
moninaistuneen ja erityisesti nuorten sekamuotoinen päihteidenkäyttö on lisääntynyt. Tämän
johdosta on syytä miettiä, miten päihdepalvelut pystyvät vastaamaan tähän muuttuvaan
palvelujen tarpeeseen. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa painotetaan
palveluiden kehittämistä käyttäjälähtöisesti. Nuoria on palveluidenkäyttäjinä kuultu
vähän, vaikka heillä voisi olla paljon annettavaa kehittämistyölle.
Tutkimusaineistona on kuuden nuoren naisen ja miehen teemahaastattelu. Haastatellut
käyttävät päihteitä ja heillä on kokemusta päihdepalveluista. Aineisto on kerätty yhdessä
kaupungissa asuvilta nuorilta, mutta tutkimuksen ei ole tarkoitus käsitellä vain tämän kaupungin
päihdepalveluiden tilaa vaan muodostaa laajempi käsitys nuorten kokemuksista
päihdepalveluissa. Haastatellut nuoret ovat valikoituneet tutkimukseen vapaaehtoisesti
sosiaalityöntekijöiden kautta. Haastatteluin saatu aineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat nykyiset päihdepalvelut passiivisina ja toivoivat
päihdepalveluilta aktiivista toiminnallisuutta. Aktiivisuuden puutetta koettiin useilla eri
päihdepalveluiden osa-alueilla. Työntekijöiden tavassa kohdata päihteitä käyttäviä nuoria
oli nuorten mielestä kehittämisen ja koulutuksen tarvetta. Nuoret kokivat myös osattomuutta
päihdepalveluissa. He eivät saaneet riittävästi vaikuttaa omaan päihdehoitoonsa.
Laitoshoitoon nuoret halusivat yhteisöllistä työotetta, jolla heidän mukaansa oli vaikutusta
myös laitoshoidon jälkeiseen arjesta selviytymiseen. Tämän tutkimuksen mukaan päihdepalvelut
eivät pysty riittävästi vastaamaan nuorten tarpeisiin. Kehitettävää päihdepalveluissa
on paljon. Käyttäjälähtöinen tutkimus on informatiivinen ja tuottaa tietoa palveluista
palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Haastatellut nuoret sitoutuivat ja antoivat asiantuntemuksensa
tutkimukselle ja odottavat palveluiden kehittämistä käyttäjälähtöisesti.
|
|---|