| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa näkemystä ihmisen motivoitumiseen ja
voimaantumiseen vaikuttavista tekijöistä ja tuoda esille systemaattisen tilannearvioinnin
merkitystä tavoitteellisessa sosiaalityössä. Tutkimuksessa olen kehittänyt laadullista mittaria
käytännön työvälineeksi, joka auttaa asiakasta ja sosiaalityöntekijää hahmottamaan asiakkaan
tilannetta ja arvioimaan siinä tapahtuvia muutoksia voimaantumisen näkökulmasta.
Vuonna 2001 voimaan tullut kuntouttavan työtoiminnan laki sisältää kaksi palvelua,
aktivointisuunnitelman laatimisen ja kuntouttavan työtoiminnan. Tutkimuksessa tarkastelen
kuntouttavaa työtoimintaa yksilöllisenä voimaantumisprosessina, jonka tavoitteena on saada
aikaan muutosta asiakkaan elämäntilanteessa. Sekä aktivointisuunnitelmassa että
kuntouttavassa työtoiminnassa on tärkeää huomioida asiakkaan kontekstin, mekanismien ja
interventioiden keskinäinen yhteys.
Motivoitumiseen ja voimaantumiseen liittyvissä teorioissa korostetaan toimintaympäristön,
vuorovaikutuksen, vapaaehtoisuuden, osallisuuden sekä ennen kaikkea ihmisen omien
tavoitteiden ja päämäärien merkitystä. Motivoitumista voidaan tukea huomioimalla ihmisen
omia näkemyksiä ja antamalla valinnan mahdollisuuksia. Sosiaalityössä tulee auttaa asiakasta
asettamaan itselleen realistiset, kontekstiaan vastaavat tavoitteet ja luoda suotuisia olosuhteita
tavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaation ja voimaantumisen kannalta ihmisen on tärkeää
saada konkreetista palautetta etenemisestään tavoitteidensa mukaisesti.
Tutkimuksessa kehitetty voimaantumista havainnollistava mittari koostuu kahdesta erilaisesta
osiosta. Sanallisessa osassa asiakas kuvaa tavoitteitaan sekä arvioi niiden toteutumista
laadullisesti. Voimaantumista havainnollistavassa osassa hän arvioi omaa tilannettaan
valitsemalla mittarin asteikolta sitä parhaiten vastaavan vaihtoehdon. Mittaria testanneiden
viiden työntekijän ja kuuden asiakkaan palautteen perusteella mittari toimi käyttökelpoisena ja
helppona työvälineenä. Arviointimenetelmän koettiin auttavan asiakkaan kokonaistilanteen
hahmottamisessa sekä tapahtuneiden muutosten havaitsemisessa. Saatujen tulosten perusteella
realistista arviointia voidaan soveltaa tapauskohtaisesti myös laadullisessa arvioinnissa. Se
auttaa muodostamaan käsitystä asiakkaan kontekstista, siinä vaikuttavista mekanismeista ja
tarvittavista interventioista sekä arvioimaan ja havainnollistamaan tapahtuneita muutoksia.
|
|---|