Suomalainen musiikki Japanissa: viennin rakenne, ongelmat ja mahdollisuudet

Työssä tutkittiin suomalaisen musiikin Japanin-vientiä ja Japanin musiikkimarkkinoiden viennin kannalta olennaisia rakenteita. Suomen Japanin-vientiä tarkasteltiin sen rakenteen, ongelmien ja mahdollisuuksien kautta. Näitä tietoja etsittiin kirjallisista lähteistä sekä empiirisen jatkotutkimuksen ta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kohonen, Jani
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/23227
Kuvaus
Yhteenveto:Työssä tutkittiin suomalaisen musiikin Japanin-vientiä ja Japanin musiikkimarkkinoiden viennin kannalta olennaisia rakenteita. Suomen Japanin-vientiä tarkasteltiin sen rakenteen, ongelmien ja mahdollisuuksien kautta. Näitä tietoja etsittiin kirjallisista lähteistä sekä empiirisen jatkotutkimuksen tarpeisiin että jo nykyisellään suomalaisten musiikkiyhtiöiden Japanin-viennin tueksi. Aineistona toimivat pääasiassa aiemmat Japaniin suuntautuvan musiikkiviennin tutkimukset, kulttuuriviennin viranomaisselvitykset sekä japanilaiset, suomalaiset ja kansainväliset tilastot. Aiempaan kirjallisuuteen nojaaminen havaittiin vaikeaksi, sillä olemassa olevien Japanin-musiikkivientitutkimusten havaittiin olevan sekä vähälukuisia että toteutukseltaan ongelmallisia. Myös japaninkielisten lähteiden ja haastattelujen vähäisyys kaventaa niiden näkökulmia. Tutkielman tuloksina havaittiin Suomen Japanin-viennin keskittyvän äänitemyynnin osalta lähinnä lisensointiin, mikä jättää suurimman osan myyntivoitoista ja suorista kuluttajakontakteista muille kuin suomalaistahoille. Tämä johtunee paitsi ulkomaisen musiikin vähäisestä menekistä Japanissa sekä myös suomalaisten musiikkiviejien yleisestä ongelmasta eli erityisesti Japani-kohtaisen liiketoimintaosaamisen ja taloudellisten resurssien puutteesta. Suomen Japanin-viennin hyödyntämättöminä mahdollisuuksina havaittiin erityisesti Japani-kohtaisen liiketoimintaosaamisen parantaminen ja eri vientitoimijoiden entistä laajempi ja toimialarajat ylittävä yhteistyö. Jatkotutkimuksen kannalta hedelmällisiä näkökulmia ovat Japanin musiikkimarkkinoiden erityispiirteiden ja kulttuurienvälisen viestinnän huomiointi, sillä markkinointi- ja muulla viestintäosaamisella lienee keskeinen merkitys myös musiikkiviennissä. Toisaalta paraskaan viestijä ei välttämättä saa kaupaksi markkinoille täysin sopimatonta tuotetta. Lisäksi jatkotutkimuksessa tulisi huomioida japanilaisten musiikkialan ammattilaisten näkemykset. Parhaiten tämä onnistuisi japanin kielellä toteutetun haastattelututkimuksen avulla.