| Summary: | Tutkimuksessa on tarkasteltu Suomessa asuvia ja yhteiskunnallisesti aktiivisia somalinaisia tarkoituksena selvittää, kuinka naisten eri toimintaympäristöt vaikuttavat heidän identiteetteihinsä. Suomalainen yhteiskunta, Suomen somaliyhteisö sekä Somalia/Somalimaa muodostavat ne kolme toimintaympäristöä, joissa naiset toimivat ja joissa heidän identiteettinsä joutuvat kyseenalaistetuiksi.
Tutkimuksen näkökulman mukaan identiteettimme ovat jatkuvassa muutoksessa ja yksilöinä peilaamme omaa identiteettiämme ympäristöstämme tulevia vaatimuksia ja odotuksia vastaan. Tämä ”kamppailu” identiteeteistä ilmenee niin taisteluna legitimaation ja tunnustuksen saamiseksi muilta ryhmiltä kuin kieltäytymisenä ulkopuolelta tulevista määrittelyistäkin. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna identiteetit ovat siis myös poliittisia.
Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun keinoin ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä, jonka avulla on kustakin toimintaympäristöstä voitu tunnistaa kolme diskurssia, joissa naiset käyvät läpi haasteita identiteetilleen. Keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan todeta, että haastatellut somalinaiset kamppailevat identiteeteistään kahden kulttuurin välissä, jotka molemmat asettavat naisille vaatimuksia. Suomen somaliyhteisössä tutkimuksen kohteena olleet naiset ovat harvinaisia, sillä he ovat julkisesti esillä, eivätkä vain yksityisen piirissä perinteisen naisen mallin mukaisesti. Somaliassa tai Somalimaassa käydessään haastatellut naiset ovat saaneet kuulla, etteivät he enää edusta perinteistä somalinaista. Toisaalta taas Suomen yhteiskunnassa toimiessaan naiset saavat jatkuvasti kuulla olevansa maahanmuuttajia, sen sijaan, että olisivat suomalaisia.
Maahanmuuttajuus on naisia suomalaisten silmissä leimaava tekijä, mutta toisaalta tämä leima on läsnä myös naisten matkustaessa Somaliaan tai Somalimaahan. Lukuisat Suomessa vietetyt vuodet ja aktiivinen osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa tekevät haastatelluista ”erilaisia” siten, että Suomen somaliyhteisössä sekä Somaliassa naisten identiteetit tai näiden identiteettien arvo kyseenalaistetaan. Näistä kokemuksista seuraa, että tutkimuksen kohteena olevat naiset ovat myös itse joutuneet kyseenalaistamaan identiteettiään ja pohtimaan, keitä he oikeastaan ovat tai mihin he lopulta kuuluvat.
|
|---|