| Yhteenveto: | Robottiavusteisen terapian vaikuttavuus yläraajakuntoutuksessa AVH-potilailla – järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
Kati Nykänen
Fysioterapian pro gradu-tutkielma
Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos
Kevät 2010
73 sivua, 8 liitettä
Ohjaajat: Tuulikki Sjögren, Ari Heinonen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen perusteella, yläraajoihin kohdistuneen robottiavusteisen terapian vaikuttavuuden näytönaste aivoverenkiertohäiriön (AVH) saaneilla kuntoutujilla.
Kirjallisuushaku suoritettiin CINAHL (1982–8/2008), MEDLINE (1950–8/2008) ja EMBASE (-10/2008) sähköisistä tietokannoista seuraavilla hakusanoilla: aivoverenkiertohäiriö, halvaus, hemiplegia, yläraaja, kuntoutus, fysioterapia, robotti, satunnaistettu kontrolloitu koe. Lisäksi tutkimus sisälsi käsihakua. Tarvittaessa tutkijoihin otettiin yhteyttä tarkentavien tietojen saamiseksi. Kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, jotka liittyivät robottiavusteiseen yläraajaterapiaan aikuisilla AVH-kuntoutujilla sekä oli julkaistu suomen, ruotsin, englannin tai saksan kielellä otettiin mukaan katsaukseen.
Laadun arviointi perustui van Tulder:n (2003) julkaisemiin kriteereihin.Yksittäisen tutkimuksen laatupisteiden summa voi saada arvon 0-11. Laadun arvioinnissa käytettiin kahta itsenäistä ja sokkoutettua arvioijaa. Meta-analyysi ja suuruudet terapian vaikutukselle (effect size) laskettiin Cochrane Collaboration’s Review Manager Software 5.0.16-ohjelmalla.
Sisäänottokriteerit täyttäviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia löytyi 18, joissa oli yhteensä 545 eri toipumisen vaiheessa olevaa AVH-kuntoutujaa. Tutkimusten laatupisteiden keskiarvo oli 5.5 (SD 1.1) ja vaihteluväli 4-7. Terapiassa käytettiin kymmentä erilaista robottia ja eniten harjoitettiin olka- ja kyynärniveltä. Kaikissa tutkimuksissa harjoittelua verrattiin muuhun fysioterapiaan. Robottiavusteinen terapia paransi tilastollisesti merkitsevästi (p<0.01) yläraajan toimintaa motorisia taitoja vaativissa päivittäisissä toiminnoissa akuuteilla AVH-kuntoutujilla. Ero ei ollut merkitsevä myöhäisemmässä toipumisen vaiheessa tai kognitiivisia taitoja vaativissa toiminnoissa. Olka- ja kyynärnivelen motorinen hallinta parani merkitsevästi (p<0.05) kaikissa toipumisen vaiheissa. Akuuteilla AVH-kuntoutujilla lihasvoima parani merkitsevästi (p≤0.05) harjoitusta saaneissa yläraajan proksimaalisissa lihaksissa. Yläraajan proksimaaliosien robottiavusteinen harjoittelu ei vaikuttanut distaaliosien motoriseen hallintaan tai lihasvoimaan. Robottiavusteista terapiaa ei todettu vaikuttavaksi yläraajan spastisuuden, nivelliikkuvuuden, kivun, masennuksen tai elämänlaadun osalta.
Robottiavusteinen terapia on lupaava ja turvallinen terapiamenetelmä AVH-kuntoutujan yläraajakuntoutuksessa erityisesti akuutissa kuntoutumisen vaiheessa. Menetelmän käytettävyyttä ja soveltuvuutta kliiniseen käyttöön on tutkittava lisää.
|
|---|