| Summary: | Tämän kontrastiivisen tutkimuksen aiheena oli ranskan ja suomen kielen passiivit. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla ranskan ja suomen passiivien käyttöä, analysoida näiden kahden passiivin keskinäistä vastaavuutta sekä ranskan passiivin kääntämistä suomen kielelle.
Teoriaosassa käsitellään ranskan ja suomen kielen passiivien muodostusta ja käyttöä. Osa on kirjoitettu ranskalaisten ja suomalaisten kielioppikirjojen avulla.
Analyysiosassa aineistona on käytetty ranskalaisessa sanomalehdessä ilmestynyttä artikkelia. Artikkelin passiivimuodot on käännetty suomen kielelle, ja niiden mahdollista käännöstä analysoidaan. Ranskan osalta käännös ja analyysi koskevat ainoastaan teoriaosassa käsiteltyjä passiiveja eli verbimuotoja, jotka on muodostettu être-apuverbillä ja pääverbin partisiipin perfektillä.
Artikkelin passiivimuotojen mahdolliset käännökset on jaettu kolmeen ryhmään; ensimmäisessä ryhmässä on aktiivimuotoihin käännetyt verbit, toisessa passiivimuotoihin käännetyt verbit ja kolmannessa partisiipeiksi käännetyt verbit. Artikkelin kymmenestä erilaisesta passiivimuodosta ainoastaan kaksi on käännetty myös suomen kielelle passiiviksi. Tämän perusteella voidaan todeta, että ranskan kielen passiivi vastaa harvoin suomen kielen passiivia.
Tutkimuksen perusteella suurin ero ranskan ja suomen kielten passiivien välillä on se, että ranskan passiivi voi antaa enemmän tietoa asiayhteydestä, tässä tapauksessa ilmaista myös passiivimuotoisen verbin tekijän agenttirakenteen avulla. Sen sijaan suomen kielen passiiviverbin tekijä on aina epämääräinen.
|
|---|