| Summary: | Vieraiden kielten opettamiseen suulliseen opettamiseen sekä testaamiseen on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Suullisen kokeen lisäämisestä ylioppilastutkintoon on keskusteltu jo viime vuosikymmenellä ja kokeen lisääminen on nyt noussut jälleen ajankohtaiseksi aiheeksi. Suullisen kielitaidon opettaminen lukiossa joutuu usein väistymään päähuomion vievän kirjallisten taitojen tieltä, joita ylioppilaskoe testaa.
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten englannin suullista kielitaitoa opetetaan lukiossa ja eritoten mitkä asiat vaikuttavat opetukseen. Halusin tutkimuksessani tuoda esille sekä opettajien että oppilaiden mielipiteet suullisen kielitaidon opetukseen lukiossa. Aikaisemmat tutkimukset eivät juuri ole tutkineet aihetta sekä opettajien että oppilaiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi selvittää kuinka opettajat ja oppilaat kokevat suullisen kielitaidon harjoittelun kouluympäristössä.
Tutkimusaineistoa keräsin kahdelta koululta; toinen koulu sijaitsi pienellä paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen keskikokoisella paikkakunnalla Keski-Suomessa. Keräsin aineistoa oppilailta (N=40) kyselylomakkeen avulla. Lomake sisälsi 23 kysymystä, joihin oppilaiden tuli vastata sopivalla väittämällä Likert- asteikolla ykkösen ollessa olen täysin erimieltä ja viitosen ollessa täysin samaa mieltä. Lisäksi haastattelin kahta opettajaa, jotka opettivat tutkimukseen osallistuneita oppilaita.
Tulokset osoittivat että sekä oppilaat että opettajat suhtautuvat yleisesti suullisen kielitaidon opettamiseen ja oppimiseen positiivisesti. Oppilaat olivat halukkaita oppimaan suullisia kielitaitoja mutta erityisesti tytöt tulosten mukaan olivat arkoja kielenkäyttäjiä. Lisäksi suullisen kielitaidon harjoitteluun vaikuttivat useat asiat kuten aika, materiaalit sekä opiskelijoiden erilaiset taitotasot. Vähäinen aika aiheutti opettajien mielestä eniten ongelmia suullisen kielitaidon opettamisessa. Oppilaiden erilaiset taitotasot haastoivat opetusta ajankäytöllisesti mutta myös pedagogisesti. Hyvät materiaalit opettajat puolestaan kokivat kielitaidon opetusta edistävänä tekijänä. Oppilaat suhtautuivatkin suulliseen kielitaitoon positiivisesti myös vapaa-ajan näkökulmasta. He tunnistivat suullisen kielitaidon tarpeellisuuden koulun ulkopuolella sekä tarpeen taidoille tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi opetuksessa. On hyödyllistä tietää kuinka oppilaat suhtautuvat suullisen kielitaidon oppimiseen ja siten hyödyntää tietoa opetuksessa. Esimerkiksi eritoten tyttöjä tulisi rohkaista käyttämään kieltä sekä oppitunnilla että koulun ulkopuolisissa tilanteissa. Myös vapaa-ajan positiivinen rooli voitaisiin käyttää hyödyksi myös oppitunnin suullisen kielitaidon opetuksessa.
|
|---|