| description |
Turkki, Rebekka. Liikuntafysiologian kandidaattitutkielma. Kevät 2008. Emästä tuottavan ravinnon ja fyysisen kuormituksen vaikutukset kalsiummetaboliaan. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 38 s. Johdanto. Ravinnolla tiedetään olevan vaikutusta elimistön happo–emästasapainoon. Ruoka–aineen ravintoainesisällön happokuorma pystytään laskemaan PRAL–laskumallilla (PRAL = potential renal acid load), jonka mukaan elimistössä emästä tuottavat ravintoaineet saavat negatiiviset PRAL–arvot ja happoa tuottavat positiiviset PRAL–arvot. Happoja tuottavan ravinnon aiheuttamalla elimistön metabolisella asidoosilla on todettu olevan negatiivinen vaikutus kalsiummetaboliaan saaden aikaan kalsiumin vapautumista luusta. Kohtuullisen liikunnan on puolestaan todettu estävän kalsiumin liukenemista luusta vereen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ravinnolla, joka on arvioitu PRAL - laskukaavan mukaan emästä tuottavaksi, vaikutusta veren pH–arvoon ja sitä kautta veren kalsiumpitoisuuksiin levossa ja kuormituksen aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia miten fyysinen kuormitus vaikuttaa veren kalsiumpitoisuuksiin. Menetelmät, Koehenkilöinä oli yhdeksän tervettä, liikuntaa harrastavaa miestä (ikä 23,5 ± 3,4 vuotta, paino 76,7 ± 11,1 kg, pituus 187,7 ± 8,7 cm, rasvaprosentti 15,6 ± 3,0 %). Tutkimus sisälsi kolme neljän päivän ruokapäiväkirjajaksoa, joista ensimmäisen aikana koehenkilöt nauttivat normaaliravintoa. Näiden neljän päivän avulla tarkistettiin, ettei koehenkiöiden ruokavalio ole kovasti normaalista poikkeava. Ensimmäisen ruokapäiväkirjajakson jälkeen koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen nautti toisella ja toinen kolmannella kerralla normaaliruokavalion sijaan PRAL-kaavan mukaan elimistöön emästä tuottavaa vähäproteiinista kasvisruokavaliota. Jokaisen ruokapäiväkirjajakson jälkeen järjestettiin suora maksimaalinen hapenottokyvynmittaus polkupyöräergometrillä. Ensimmäisen mittauksen hapenottokyvyn perusteella määritettiin polkemistehot seuraaviin kahteen mittaukseen, joissa poljettiin kolme 10 minuutin kuormaa: 40 %, 60 % ja 80 %:n tehoilla maksimihapenottokyvystä. Viimeinen kuorma poljettiin 100 %:n tehoilla uupumukseen asti. Jokaisen kuorman jälkeen pidettiin neljän minuutin tauko, jolloin otettiin verinäytteet käsivarren laskimosta ja sormenpäästä. Myös heti testin päättymisen jälkeen otettiin verinäytteet. Verinäytteistä määritettiin pH, kalsium-, kalium– ja magnesiumpitoisuudet. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 15.0 for Windows–ohjelmalla käyttäen riippuvien otosten parittaista t–testiä sekä Pearsonin kaksisuuntaista korrelaatiokerrointa. Ruokapäiväkirjat analysoitiin Nutrica 3.11– ravintolaskentaohjelmalla. Tulokset. Emästä tuottavan ja normaalin ruokavalion välillä ei löytynyt veren pH arvoissa tai kalsiumpitoisuuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja paastoverinäytteissä tai kuormituksen yhteydessä otetuissa verinäytteissä. Kuitenkin molempien ruokavalioiden aikana paastoverinäytteen ja kuormituksen jälkeisen verinäytteen välillä oli tilastollisesti merkitsevät erot niin veren pH–arvoissa kuin kalsiumpitoisuuksissakin (normaaliruokavalio pH 7,45 ± 0,02 vs. 7,33 ± 0,08, p=0,02, emäsruokavalio pH 7,45 ± 0,02 vs. 7,34 ± 0,03, p=0,00, normaaliruokavalio Ca2+ 1,19 ± 0,11mmol/l vs. 1,30 ± 0,06 mmol/l, p= 0,038, emäsruokavalio Ca2+ 1,20 ± 0,08 mmol/l vs. 1,26 ± 0,04 mmol/l ,p= 0,044). Veren ionisoidun kalsiumin pitoisuuden muutokset tapahtuivat vasta kolmannen ja neljännen kuorman välillä, kuorman 3 ja kuorman 4 Ca2+– pitoisuuden arvot eroavatkin toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (normaaliruokavalio 1,17 ± 0,05 mmol/l vs. 1,30 ± 0,06 mmol/l, p=0,00, emäsruokavalio 1,17 ± 0,05 mmol/l vs. 1,26 ± 0,04 mmol/l, p=0,00). Kuormien jälkeisten verinäytteiden pH:n ja Ca2+–pitoisuuden välinen korrelaatio oli normaaliruokavalion aikana –0,795 (P=0,108) ja emäsruokavalion aikana –0,793 (p=0,110). Kaliumpitoisuuksissa normaaliravinnon ja emästä tuottavan ravinnon paastoverinäytteiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (4,13 ± 0,19 mmol/l vs. 4,39 ± 0,29 mmol/l, p= 0,021). Kuitenkaan kuormituksen jälkeisissä näytteissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa eri ruokavalioiden välillä. Veren magnesiumpitoisuuksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja näytteiden välillä. Johtopäätökset. Tutkimuksen tulosten mukaan ruokavalion tulisi sisältää runsas määrä PRAL–kaavalla mahdollisimman negatiivisia arvoja saaneita ruoka–aineita, jotta emästä tuottavan ruokavalion vaikutuksia veren kalsiumpitoisuuksiin saataisiin esille näin lyhyellä aikavälillä. Fyysinen suoritus aiheuttaa huomattavaa veren kalsiumpitoisuuden nousua suorituksen tehon noustessa yli 80 % maksimaalisesta hapenottokyvystä lisääntyneen anaerobisen energiantuottotavan seurauksesta johtuvan veren happamoitumisen vuoksi. Veren Ca2+–pitoisuuden nousulla saattaa pitkällä aikavälillä olla vaikutusta luun tiheyden heikkenemiseen.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Turkki, Rebekka", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2009-09-21T11:20:40Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2009-09-21T11:20:40Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2008", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/21778", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Turkki, Rebekka. Liikuntafysiologian kandidaattitutkielma. Kev\u00e4t 2008. Em\u00e4st\u00e4 tuottavan ravinnon ja fyysisen kuormituksen vaikutukset kalsiummetaboliaan. Liikuntabiologian laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, 38 s. Johdanto. Ravinnolla tiedet\u00e4\u00e4n olevan vaikutusta elimist\u00f6n happo\u2013em\u00e4stasapainoon. Ruoka\u2013aineen ravintoainesis\u00e4ll\u00f6n happokuorma pystyt\u00e4\u00e4n laskemaan PRAL\u2013laskumallilla (PRAL = potential renal acid load), jonka mukaan elimist\u00f6ss\u00e4 em\u00e4st\u00e4 tuottavat ravintoaineet saavat negatiiviset PRAL\u2013arvot ja happoa tuottavat positiiviset PRAL\u2013arvot. Happoja tuottavan ravinnon aiheuttamalla elimist\u00f6n metabolisella asidoosilla on todettu olevan negatiivinen vaikutus kalsiummetaboliaan saaden aikaan kalsiumin vapautumista luusta. Kohtuullisen liikunnan on puolestaan todettu est\u00e4v\u00e4n kalsiumin liukenemista luusta vereen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, onko ravinnolla, joka on arvioitu PRAL - laskukaavan mukaan em\u00e4st\u00e4 tuottavaksi, vaikutusta veren pH\u2013arvoon ja sit\u00e4 kautta veren kalsiumpitoisuuksiin levossa ja kuormituksen aikana. Lis\u00e4ksi tarkoituksena oli tutkia miten fyysinen kuormitus vaikuttaa veren kalsiumpitoisuuksiin. Menetelm\u00e4t, Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli yhdeks\u00e4n tervett\u00e4, liikuntaa harrastavaa miest\u00e4 (ik\u00e4 23,5 \u00b1 3,4 vuotta, paino 76,7 \u00b1 11,1 kg, pituus 187,7 \u00b1 8,7 cm, rasvaprosentti 15,6 \u00b1 3,0 %). Tutkimus sis\u00e4lsi kolme nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ruokap\u00e4iv\u00e4kirjajaksoa, joista ensimm\u00e4isen aikana koehenkil\u00f6t nauttivat normaaliravintoa. N\u00e4iden nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n avulla tarkistettiin, ettei koehenki\u00f6iden ruokavalio ole kovasti normaalista poikkeava. Ensimm\u00e4isen ruokap\u00e4iv\u00e4kirjajakson j\u00e4lkeen koehenkil\u00f6t jaettiin kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, joista toinen nautti toisella ja toinen kolmannella kerralla normaaliruokavalion sijaan PRAL-kaavan mukaan elimist\u00f6\u00f6n em\u00e4st\u00e4 tuottavaa v\u00e4h\u00e4proteiinista kasvisruokavaliota. Jokaisen ruokap\u00e4iv\u00e4kirjajakson j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin suora maksimaalinen hapenottokyvynmittaus polkupy\u00f6r\u00e4ergometrill\u00e4. Ensimm\u00e4isen mittauksen hapenottokyvyn perusteella m\u00e4\u00e4ritettiin polkemistehot seuraaviin kahteen mittaukseen, joissa poljettiin kolme 10 minuutin kuormaa: 40 %, 60 % ja 80 %:n tehoilla maksimihapenottokyvyst\u00e4. Viimeinen kuorma poljettiin 100 %:n tehoilla uupumukseen asti. Jokaisen kuorman j\u00e4lkeen pidettiin nelj\u00e4n minuutin tauko, jolloin otettiin verin\u00e4ytteet k\u00e4sivarren laskimosta ja sormenp\u00e4\u00e4st\u00e4. My\u00f6s heti testin p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen otettiin verin\u00e4ytteet. Verin\u00e4ytteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin pH, kalsium-, kalium\u2013 ja magnesiumpitoisuudet. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 15.0 for Windows\u2013ohjelmalla k\u00e4ytt\u00e4en riippuvien otosten parittaista t\u2013testi\u00e4 sek\u00e4 Pearsonin kaksisuuntaista korrelaatiokerrointa. Ruokap\u00e4iv\u00e4kirjat analysoitiin Nutrica 3.11\u2013 ravintolaskentaohjelmalla. Tulokset. Em\u00e4st\u00e4 tuottavan ja normaalin ruokavalion v\u00e4lill\u00e4 ei l\u00f6ytynyt veren pH arvoissa tai kalsiumpitoisuuksissa tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja paastoverin\u00e4ytteiss\u00e4 tai kuormituksen yhteydess\u00e4 otetuissa verin\u00e4ytteiss\u00e4. Kuitenkin molempien ruokavalioiden aikana paastoverin\u00e4ytteen ja kuormituksen j\u00e4lkeisen verin\u00e4ytteen v\u00e4lill\u00e4 oli tilastollisesti merkitsev\u00e4t erot niin veren pH\u2013arvoissa kuin kalsiumpitoisuuksissakin (normaaliruokavalio pH 7,45 \u00b1 0,02 vs. 7,33 \u00b1 0,08, p=0,02, em\u00e4sruokavalio pH 7,45 \u00b1 0,02 vs. 7,34 \u00b1 0,03, p=0,00, normaaliruokavalio Ca2+ 1,19 \u00b1 0,11mmol/l vs. 1,30 \u00b1 0,06 mmol/l, p= 0,038, em\u00e4sruokavalio Ca2+ 1,20 \u00b1 0,08 mmol/l vs. 1,26 \u00b1 0,04 mmol/l ,p= 0,044). Veren ionisoidun kalsiumin pitoisuuden muutokset tapahtuivat vasta kolmannen ja nelj\u00e4nnen kuorman v\u00e4lill\u00e4, kuorman 3 ja kuorman 4 Ca2+\u2013 pitoisuuden arvot eroavatkin toisistaan tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (normaaliruokavalio 1,17 \u00b1 0,05 mmol/l vs. 1,30 \u00b1 0,06 mmol/l, p=0,00, em\u00e4sruokavalio 1,17 \u00b1 0,05 mmol/l vs. 1,26 \u00b1 0,04 mmol/l, p=0,00). Kuormien j\u00e4lkeisten verin\u00e4ytteiden pH:n ja Ca2+\u2013pitoisuuden v\u00e4linen korrelaatio oli normaaliruokavalion aikana \u20130,795 (P=0,108) ja em\u00e4sruokavalion aikana \u20130,793 (p=0,110). Kaliumpitoisuuksissa normaaliravinnon ja em\u00e4st\u00e4 tuottavan ravinnon paastoverin\u00e4ytteiden v\u00e4lill\u00e4 oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 ero (4,13 \u00b1 0,19 mmol/l vs. 4,39 \u00b1 0,29 mmol/l, p= 0,021). Kuitenkaan kuormituksen j\u00e4lkeisiss\u00e4 n\u00e4ytteiss\u00e4 ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 eroa eri ruokavalioiden v\u00e4lill\u00e4. Veren magnesiumpitoisuuksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja n\u00e4ytteiden v\u00e4lill\u00e4. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Tutkimuksen tulosten mukaan ruokavalion tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 PRAL\u2013kaavalla mahdollisimman negatiivisia arvoja saaneita ruoka\u2013aineita, jotta em\u00e4st\u00e4 tuottavan ruokavalion vaikutuksia veren kalsiumpitoisuuksiin saataisiin esille n\u00e4in lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Fyysinen suoritus aiheuttaa huomattavaa veren kalsiumpitoisuuden nousua suorituksen tehon noustessa yli 80 % maksimaalisesta hapenottokyvyst\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneen anaerobisen energiantuottotavan seurauksesta johtuvan veren happamoitumisen vuoksi. Veren Ca2+\u2013pitoisuuden nousulla saattaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 olla vaikutusta luun tiheyden heikkenemiseen.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Joonas Kesaniemi (jkesa@jyu.fi) on 2009-09-21T11:20:39Z\nNo. of bitstreams: 1\nturkki.pdf: 188416 bytes, checksum: f9d1116e2cf7c21946171d9e7fa5df44 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2009-09-21T11:20:40Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nturkki.pdf: 188416 bytes, checksum: f9d1116e2cf7c21946171d9e7fa5df44 (MD5)\n Previous issue date: 2008", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "40", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Em\u00e4st\u00e4 tuottavan ravinnon ja fyysisen kuormituksen vaikutukset kalsiummetaboliaan", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-200909213926", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|