| Yhteenveto: | Kirjoittaminen on olennainen osa vieraan kielen taitoa ja kirjoitustaitoja arvostetaan
kaikilla koulutuksen asteilla sekä työelämässä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella
minkälaista palautetta vieraan kielen oppijat saavat, sillä opettajan palautteella on
eittämättä suuri merkitys oppijan taitojen kehittymisessä. Aikaisemmat tutkimukset ovat
useimmiten keskittyneet ideaaliin opettajan antamaan kirjalliseen palautteeseen sen sijaan,
että olisi selvitetty millaista palautetta opettajat todellisuudessa antavat. Tällä
tutkimuksella pyrittiin nimenomaan pääsemään perille tämän palautteenantamisen
muodon nykytilasta, jotta sitä voitaisiin kehittää realistiselta pohjalta. Hyland (2003: 3-18)
tarjosi tutkimukselle teoreettisen pohjan esittelemällä kuusi olennaista kirjoittamisen osaaluetta,
joiden mukaan tutkimuksen aineiston opettajan kirjallinen palaute jaoteltiin.
Nämä kuusi osa-aluetta olivat; kielirakenteet, tekstifunktiot, luova ilmaisu,
kirjoitusprosessi, sisältö sekä genre. Aineisto koostui 30 suomalaisen lukiolaisen englannin
kielen kirjoitelmista, joissa oli mukana heidän opettajansa antama kirjallinen palaute.
Hylandin teorian mukaisesti jaoteltu aineisto käsiteltiin kvantitatiivisesti, jotta saatiin
selville edellä mainittujen osa-alueiden prosenttiosuudet ja niiden välinen hierarkia.
Tulosten mukaan opettajan antama kirjallinen palaute on Hylandin teorian valossa hyvin
epätasapainoista, sillä eniten kommentoitu osa-alue, eli kielirakenteet, kattoi yli 80
prosenttia kaikesta annetusta palautteesta. Tulokset nostavat esiin monia kysymyksiä.
Ensinnäkin on mielenkiintoista pohtia, mistä tämä epätasapaino johtuu. Toisekseen on
olennaista kyseenalaistaa tällaisen rakennekeskeisen kielinäkemyksen mielekkyys ja
hyödyllisyys ja täten on myös tärkeätä tarkastella mahdollisia muita painotuksia
vieraankielen kirjoittamisen opetuksessa.
|
|---|