The reality of teacher written feedback A quantitative study

 Kirjoittaminen on olennainen osa vieraan kielen taitoa ja kirjoitustaitoja arvostetaan kaikilla koulutuksen asteilla sekä työelämässä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella minkälaista palautetta vieraan kielen oppijat saavat, sillä opettajan palautteella on eittämättä suuri merkitys oppijan taito...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Konttinen, Miia
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2009
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20117
Description
Summary: Kirjoittaminen on olennainen osa vieraan kielen taitoa ja kirjoitustaitoja arvostetaan kaikilla koulutuksen asteilla sekä työelämässä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella minkälaista palautetta vieraan kielen oppijat saavat, sillä opettajan palautteella on eittämättä suuri merkitys oppijan taitojen kehittymisessä. Aikaisemmat tutkimukset ovat useimmiten keskittyneet ideaaliin opettajan antamaan kirjalliseen palautteeseen sen sijaan, että olisi selvitetty millaista palautetta opettajat todellisuudessa antavat. Tällä tutkimuksella pyrittiin nimenomaan pääsemään perille tämän palautteenantamisen muodon nykytilasta, jotta sitä voitaisiin kehittää realistiselta pohjalta. Hyland (2003: 3-18) tarjosi tutkimukselle teoreettisen pohjan esittelemällä kuusi olennaista kirjoittamisen osaaluetta, joiden mukaan tutkimuksen aineiston opettajan kirjallinen palaute jaoteltiin. Nämä kuusi osa-aluetta olivat; kielirakenteet, tekstifunktiot, luova ilmaisu, kirjoitusprosessi, sisältö sekä genre. Aineisto koostui 30 suomalaisen lukiolaisen englannin kielen kirjoitelmista, joissa oli mukana heidän opettajansa antama kirjallinen palaute. Hylandin teorian mukaisesti jaoteltu aineisto käsiteltiin kvantitatiivisesti, jotta saatiin selville edellä mainittujen osa-alueiden prosenttiosuudet ja niiden välinen hierarkia. Tulosten mukaan opettajan antama kirjallinen palaute on Hylandin teorian valossa hyvin epätasapainoista, sillä eniten kommentoitu osa-alue, eli kielirakenteet, kattoi yli 80 prosenttia kaikesta annetusta palautteesta. Tulokset nostavat esiin monia kysymyksiä. Ensinnäkin on mielenkiintoista pohtia, mistä tämä epätasapaino johtuu. Toisekseen on olennaista kyseenalaistaa tällaisen rakennekeskeisen kielinäkemyksen mielekkyys ja hyödyllisyys ja täten on myös tärkeätä tarkastella mahdollisia muita painotuksia vieraankielen kirjoittamisen opetuksessa.