| Summary: | Brittiläisen ja amerikkalaisen englannin eroja pyritään usein havainnollistamaan yksioikoisilla vastakkainasetteluilla ja erityisesti kaikille tutuilla esimerkkitapauksilla, kuten autumn ja fall tai colour ja color. Tällaiset listat esittävät eri varieteetit ja niiden ominaisuudet toisensa poissulkevina, oli kyse sitten leksikaalisesta tai vaikkapa ortografisesta erosta. Nykymaailmassa eri kielimuodot ovat kuitenkin väistämättä yhteyksissä toisiinsa tavalla tai toisella, eikä kielellisiä piirteitä kenties kannata enää erotella näin simplistisesti vain joko brittiläisiin tai amerikkalaisiin. Tutkin kandidaatintyössäni lähisynonyymisiä sanoja speciality ja specialty, jotka tavataan mieltää esimerkeiksi juuri tästä brittiläis-amerikkalaisesta kontrastista. Tarkastelin kyseisen sanaparin variaatiota ja käyttöä sanakirjojen ja kielioppaiden sekä korpusdatan avulla selvittääkseni, kuinka hyvin perinteinen brittiläis-amerikkalainen jako soveltuu specialityn ja specialtyn kuvaukseen nykykielessä. Hyödynsin tutkielmassani niin brittiläisiä kuin amerikkalaisia sanakirjoja ja kielioppaita. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, miten kunkin sanan kansallisuuteen oli viitattu tai joissain tapauksissa jätetty tyystin viittaamatta. Ilmeni, että sekä specialityn että specialtyn kansallisuuden esittämiseen vaikutti ennen kaikkea sanakirjan tai kielioppaan kustantajan oma kielialue. Sanat esiteltiin keskimäärin varsin suoraviivaisesti toistensa brittiläisinä (speciality) ja amerikkalaisina (specialty) vastineina, vaikkakin kuvaukseen vaikuttivat paikoin hakusana-artikkeleihin liitetyt maininnat kyseisten sanojen käytöistä tietyillä erityisaloilla. Näistä erityisaloista etenkin lääketiede nousi esiin korpusdatan yhteydessä: siinä missä niin brittiläinen kuin amerikkalainenkin korpusdata suurelta osin tuki sanakirjojen käsityksiä kunkin sanan käytöstä, specialtyn lääketieteellinen käyttö erottui brittiläisestä aineistosta mielenkiintoisena ja myös jokseenkin huomioimattomana poikkeuksena. Tutkimukseni kohdistui suhteellisen harvinaiseen sanapariin. Aineistoni perusteella jako britannianenglannin specialityyn ja amerikanenglannin specialtyyn vaikutti edelleen perustellulta (joskin sellaisenaan karkealta), mutta alueellisen variaation tutkimukselle olisi jatkossakin hyödyllistä vastaavien yksittäistapaustelu tarkastelu ja pinttyneiden ennakkokäsitysten kyseenalaistus.
|
|---|