| Yhteenveto: | Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005.
25 s.
Kanditaatintutkielma
Lisensiointisopimukset ovat tavallisesti pitkäkestoisia järjestelyjä, jotka vaativat
lisensioijilta mittavia investointeja. Laajasti määriteltynä lisensiointi käsittää
erilaisia sopimuksellisia järjestelyjä, joilla kotimaiset firmat, lisenssin antajat,
myyvät aineetonta varallisuuttaan tai omistusoikeuttaan kuten patentit,
liikesalaisuudet, tietotaito, tuote tai tavaramerkit tms. ulkomaisille firmoille.
Näiden siirto on lisensiointisopimuksen ydin. Tästä saadaan maksuksi rojalteja
tai muita tuloja. Lisensioinnin etu onkin, että sen avulla yritys voi tehdä rahaa ja
ansaita lisätuloja olemassa olevilla tuotteilla tai teknologioilla ilman, että sen
täytyy tehdä huomattavia uusia tuotantoon tai markkinointiin kohdistuvia
investointeja.
Toisaalta lisensioinnin avulla on mahdollista hankkia yritykseen uutta
teknologiaa. Tällöin yritys itse pyytää lisenssejä sellaisilta yrityksiltä, joiden
teknologiaa se katsoo tarvitsevansa omien tuotteidensa valmistamiseen.
Tutkimuksen aihepiiri liittyy siihen, mitä merkitystä lisensiointitoimilla voi
olla suhteessa yrityksen kilpailukyyn ja asemaan markkinoilla. Lisensiointi on
eräs tapa toteuttaa yritysten välistä teknologian siirtoa ja samalla saada aikaan
kilpailukykyä. Aihetta käsitellään kilpailuedun käsitteellisessä viitekehyksessä.
Tästä esimerkkinä on Michael E. Porterin kilpailuetua käsittelevä tutkimus.
Tutkielmassa tullaan toteamaan lisensoinnin olevan merkittävä keino hankkia
ja ylläpitää yrityksen kilpailukykyä.
|
|---|