Elektroniset pankkipalvelut kuluttajakokemuksien ja direktiivin 2002/65/EY kohtaaminen
Päivittäisten pankkipalvelujen hoitaminen Internetin välityksellä on saavuttanut suuren suosion. Pankkipalvelujen käyttämiseen verkkojen välityksellä liittyy kuitenkin myös ongelmallisia piirteitä. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin rahoituspalvelujen etämyyntiä Suomessa sekä esiteltiin rahoituspalv...
| Päätekijä: | |
|---|---|
| Muut tekijät: | , , , , , |
| Aineistotyyppi: | Kandityö |
| Kieli: | fin |
| Julkaistu: |
2005
|
| Aiheet: | |
| Linkit: | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/19653 |
| Yhteenveto: | Päivittäisten pankkipalvelujen hoitaminen Internetin välityksellä on saavuttanut
suuren suosion. Pankkipalvelujen käyttämiseen verkkojen välityksellä liittyy
kuitenkin myös ongelmallisia piirteitä. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin rahoituspalvelujen
etämyyntiä Suomessa sekä esiteltiin rahoituspalvelujen etämyyntidirektiivi
2002/65/EY. Direktiivin tarkoituksena oli luoda yhtenäinen
lainsäädäntö EU:n jäsenvaltioiden välille ja saada aikaan riittävä kuluttajansuoja.
Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia olemassa olevan kirjallisuuden ja
aikaisempien tutkimusten perusteella kahteen tutkimusongelmaan: mitä ongelmia
kuluttajat kokevat elektronisten pankkipalvelujen etäkäytöllä olevan sekä
kuinka kuluttajien kokemat ongelmat ja rahoituspalvelujen etämyyntidirektiivi
kohtaavat. Ajatus tutkia kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyyntidirektiiviä
oli lähtöisin Nordea-pankin eBanking-yksiköstä.
Aikaisempaa kirjallisuutta ja tutkimuksia tarkasteltaessa selvisi, että eri tutkimuksissa
löydetyt kuluttajien kokemat ongelmat pankkipalvelujen etäkäytössä
ovat hyvin samansuuntaisia. Sen sijaan kuluttajien kokemat ongelmat ja rahoituspalvelujen
etämyyntiä säätelevä direktiivi sisälsivät erilaisia asioita, joilla ei
näyttäisi olevan yhteyttä toisiinsa. Direktiivi ei tuonut ratkaisuja kuluttajien kokemiin
ongelmiin elektronisten pankkipalvelujen käytössä.
|
|---|