| description |
Haverinen, Marko. 2005. Lihastonuksen yhteys hermolihasjärjestelmän suorituskykyyn. Valmennus-ja testausopin Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. 96 s.Lihastonusta on tutkittu aikaisemmin lähinnä kliinisessä diagnosointi-, kuntoutus- ja tutkimuskäytössä eripotilasryhmillä ja kvantitatiivisesti mitattavana ilmiönä se ei ole ollut käytössä kovin kauan. Tämän tutkimuksentarkoituksena oli kuvata lihastonusta ilmiönä, selvittää miten se muuttuu ikääntymisen myötä jaon yhteydessä eri ikäisten ei-harjoittelevien henkilöiden neuromuskulaariseen suorituskykyyn. Tarkoituksenaoli tutkia myös miten lihastonus ilmenee eri harjoitustaustan omaavilla henkilöillä sekä selvittäävoiko sitä käyttää yhtenä neuromuskulaarista suorituskykyä kuvaavana mittarina urheilijoilla.Tutkimukseen osallistuneet miespuoliset koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään ikärakenteensa ja harjoitustaustansamukaisesti: kansallisen ja piiritason pikajuoksijat (n = 18, ikä 23,6 ± 4,3 v), nuoret ei-harjoittelevatyliopisto-opiskelijat (n = 8, ikä 23,1 ± 1,6 v), keski-ikäiset ei-harjoittelevat miehet (n = 23, 53,3± 2,5) ja ikääntyvät ei-harjoittelevat miehet (n =21, ikä 64,3 ± 3,6 v). Ryhmiltä mitattiin pituus, paino,rasvaprosentti, reisilihaksen lihaskudoksen (VL ja VIM) ja ihonalaisen rasvakudoksen paksuus sekä lihastonusmanuaalisella ja tietokoneohjatulla myotonometrillä. Lihastonusmittaus suoritettiin VL:n päältäreiden puolesta välistä. Mittauksen aikana koehenkilö makasi tutkimuspöydällä rentona ja lihastonusmittauslaitteenmatkaa mittaava anturi työnnettiin lihakseen pinnallisesti vakiovoimaan (30 N) saakka. Tietokoneohjatunlihastonusmittarin tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että suurempi lukuarvo tarkoittaapienempää lihastonusta. Hermolihasjärjestelmän suorituskyvyn kuvaamiseksi pikajuoksuryhmän urheilijatsuorittivat maksimaalisen 60 metrin juoksun pystylähdöllä, reaktiivisuustestin, staattisen hypyn, kevennyshypyn,isometrisen bilateraalisen alaraajojen ojennuksen, puolikyykkymaksimin sekä räjähtävätsuoritukset 40 ja 60 %:n kuormilla. Muut ryhmät suorittivat ainoastaan isometrisen bilateraalisen alaraajojenojennuksen.Lihastonuksen mittausmenetelmien toistettavuuden selvittämiseksi suoritetuista toistomittauksista saadutvariaatiokertoimet (CV) olivat manuaalisella myotonometrillä 5,1 % ja tietokoneohjatulla myotonometrilläpuolestaan 1,4 %. Manuaalinen myotonometri ei erotellut koehenkilöitä toisistaan joten se jätettiinlopullisen tarkastelun ulkopuolelle. Tietokoneohjatun myotonometrin kohdalla absoluuttisen lihastonuksenhavaittiin olevan nuorten miesten ryhmällä merkitsevästi pienempi (p<0,05) kuin keski-ikäisillä jaikääntyvillä, joiden välillä puolestaan ei havaittu eroja kuten ei myöskään kudospaksuuteen suhteutetussalihastonuksessa. Pikajuoksuryhmällä sekä absoluuttinen että suhteellinen lihastonus olivat kaikkiin muihinryhmiin verrattuna merkitsevästi (p<0,001) pienempiä. Nuorilla miehillä ei havaittu yhteyksiä isometriseenbilateraaliseen jalkojen ojennukseen, mutta pikajuoksijoilla (r = 0,62-0,69; p<0,01), keski-ikäisillä(r = 0,42-0,56; p<0,01-0,05) ja ikääntyvillä (r = 0,49-0,58; p<0,01-0,05) pienempi absoluuttinen ja suhteellinenlihastonus olivat yhteydessä suurempaan maksimivoimaan ja ensimmäisen 500 ms:n aikanatuotettuun voimaan. Pikajuoksijoilla pienemmän absoluuttisen ja suhteellisen lihastonuksen havaittiinolevan yhteydessä parempaan 100 metrin kilpailutulokseen (r = -0,64 – -0,68 p<0,01). Lisäksi pienempilihastonus oli yhteydessä suurempaan maksiminopeuteen (r = -0,62 – -0,69; p<0,01) sekä lyhyempäänkontakti- ja työntöaikaan (r = -0,65 – -0,68; p<0,01). Pienempi suhteellinen lihastonus oli yhteydessäsuurempaan askeltiheyteen (r = 0,61-0,63; p<0,01) ja pienempi absoluuttinen lihastonus oli yhteydessäsuurempiin reaktiovoimiin (r = 0,53-0,73; p<0,05) erityisesti työntövaiheessa. Voimamittausten kohdallapienempi lihastonus oli yhteydessä parempaan reaktiivisuustestin tulokseen (r = 0,49-0,54; p<0,05), suurempaankuormaan maksimikyykyssä (r = 0,52-0,74; p<0,01-0,05) sekä suurempaan huippuvoimantuottoonräjähtävissä suorituksissa (r = 0,65-0,76; p<0,01-0,05).Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lihastonuksen kasvaminen ikääntymisen myötä selittyysuurelta osin lihasmassan pienentymisellä. Pienempi lihastonus oli yhteydessä ei-urheilevien henkilöidenparempaan neuromuskulaariseen suorituskykyyn ja erityisesti suurempaan maksimivoimantuottokykyyn.Harjoitustausta näyttäisi vaikuttavan lihastonuksen ilmenemiseen. Pienemmän lihastonuksen havaittiinolevan yhteydessä pikajuoksijoiden lajisuoritukseen sekä suurempaan dynaamiseen ja isometriseen maksimivoimantuottoon.Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lihastonusmittausta voidaankäyttää yhtenä neuromuskulaarista suorituskykyä kuvaavana mittarina nopeuslajien urheilijoilla.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Haverinen, Marko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T09:34:00Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T09:34:00Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2005", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:966669", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12565", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Haverinen, Marko. 2005. Lihastonuksen yhteys hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n suorituskykyyn. Valmennus-ja testausopin Pro gradu -tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Liikuntabiologian laitos. 96 s.Lihastonusta on tutkittu aikaisemmin l\u00e4hinn\u00e4 kliinisess\u00e4 diagnosointi-, kuntoutus- ja tutkimusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 eripotilasryhmill\u00e4 ja kvantitatiivisesti mitattavana ilmi\u00f6n\u00e4 se ei ole ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kovin kauan. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksentarkoituksena oli kuvata lihastonusta ilmi\u00f6n\u00e4, selvitt\u00e4\u00e4 miten se muuttuu ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 jaon yhteydess\u00e4 eri ik\u00e4isten ei-harjoittelevien henkil\u00f6iden neuromuskulaariseen suorituskykyyn. Tarkoituksenaoli tutkia my\u00f6s miten lihastonus ilmenee eri harjoitustaustan omaavilla henkil\u00f6ill\u00e4 sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4voiko sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 neuromuskulaarista suorituskyky\u00e4 kuvaavana mittarina urheilijoilla.Tutkimukseen osallistuneet miespuoliset koehenkil\u00f6t jaettiin nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n ik\u00e4rakenteensa ja harjoitustaustansamukaisesti: kansallisen ja piiritason pikajuoksijat (n = 18, ik\u00e4 23,6 \u00b1 4,3 v), nuoret ei-harjoittelevatyliopisto-opiskelijat (n = 8, ik\u00e4 23,1 \u00b1 1,6 v), keski-ik\u00e4iset ei-harjoittelevat miehet (n = 23, 53,3\u00b1 2,5) ja ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ei-harjoittelevat miehet (n =21, ik\u00e4 64,3 \u00b1 3,6 v). Ryhmilt\u00e4 mitattiin pituus, paino,rasvaprosentti, reisilihaksen lihaskudoksen (VL ja VIM) ja ihonalaisen rasvakudoksen paksuus sek\u00e4 lihastonusmanuaalisella ja tietokoneohjatulla myotonometrill\u00e4. Lihastonusmittaus suoritettiin VL:n p\u00e4\u00e4lt\u00e4reiden puolesta v\u00e4list\u00e4. Mittauksen aikana koehenkil\u00f6 makasi tutkimusp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 rentona ja lihastonusmittauslaitteenmatkaa mittaava anturi ty\u00f6nnettiin lihakseen pinnallisesti vakiovoimaan (30 N) saakka. Tietokoneohjatunlihastonusmittarin tuloksia tulkittaessa on huomioitava, ett\u00e4 suurempi lukuarvo tarkoittaapienemp\u00e4\u00e4 lihastonusta. Hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n suorituskyvyn kuvaamiseksi pikajuoksuryhm\u00e4n urheilijatsuorittivat maksimaalisen 60 metrin juoksun pystyl\u00e4hd\u00f6ll\u00e4, reaktiivisuustestin, staattisen hypyn, kevennyshypyn,isometrisen bilateraalisen alaraajojen ojennuksen, puolikyykkymaksimin sek\u00e4 r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4tsuoritukset 40 ja 60 %:n kuormilla. Muut ryhm\u00e4t suorittivat ainoastaan isometrisen bilateraalisen alaraajojenojennuksen.Lihastonuksen mittausmenetelmien toistettavuuden selvitt\u00e4miseksi suoritetuista toistomittauksista saadutvariaatiokertoimet (CV) olivat manuaalisella myotonometrill\u00e4 5,1 % ja tietokoneohjatulla myotonometrill\u00e4puolestaan 1,4 %. Manuaalinen myotonometri ei erotellut koehenkil\u00f6it\u00e4 toisistaan joten se j\u00e4tettiinlopullisen tarkastelun ulkopuolelle. Tietokoneohjatun myotonometrin kohdalla absoluuttisen lihastonuksenhavaittiin olevan nuorten miesten ryhm\u00e4ll\u00e4 merkitsev\u00e4sti pienempi (p<0,05) kuin keski-ik\u00e4isill\u00e4 jaik\u00e4\u00e4ntyvill\u00e4, joiden v\u00e4lill\u00e4 puolestaan ei havaittu eroja kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kudospaksuuteen suhteutetussalihastonuksessa. Pikajuoksuryhm\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 absoluuttinen ett\u00e4 suhteellinen lihastonus olivat kaikkiin muihinryhmiin verrattuna merkitsev\u00e4sti (p<0,001) pienempi\u00e4. Nuorilla miehill\u00e4 ei havaittu yhteyksi\u00e4 isometriseenbilateraaliseen jalkojen ojennukseen, mutta pikajuoksijoilla (r = 0,62-0,69; p<0,01), keski-ik\u00e4isill\u00e4(r = 0,42-0,56; p<0,01-0,05) ja ik\u00e4\u00e4ntyvill\u00e4 (r = 0,49-0,58; p<0,01-0,05) pienempi absoluuttinen ja suhteellinenlihastonus olivat yhteydess\u00e4 suurempaan maksimivoimaan ja ensimm\u00e4isen 500 ms:n aikanatuotettuun voimaan. Pikajuoksijoilla pienemm\u00e4n absoluuttisen ja suhteellisen lihastonuksen havaittiinolevan yhteydess\u00e4 parempaan 100 metrin kilpailutulokseen (r = -0,64 \u2013 -0,68 p<0,01). Lis\u00e4ksi pienempilihastonus oli yhteydess\u00e4 suurempaan maksiminopeuteen (r = -0,62 \u2013 -0,69; p<0,01) sek\u00e4 lyhyemp\u00e4\u00e4nkontakti- ja ty\u00f6nt\u00f6aikaan (r = -0,65 \u2013 -0,68; p<0,01). Pienempi suhteellinen lihastonus oli yhteydess\u00e4suurempaan askeltiheyteen (r = 0,61-0,63; p<0,01) ja pienempi absoluuttinen lihastonus oli yhteydess\u00e4suurempiin reaktiovoimiin (r = 0,53-0,73; p<0,05) erityisesti ty\u00f6nt\u00f6vaiheessa. Voimamittausten kohdallapienempi lihastonus oli yhteydess\u00e4 parempaan reaktiivisuustestin tulokseen (r = 0,49-0,54; p<0,05), suurempaankuormaan maksimikyykyss\u00e4 (r = 0,52-0,74; p<0,01-0,05) sek\u00e4 suurempaan huippuvoimantuottoonr\u00e4j\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 suorituksissa (r = 0,65-0,76; p<0,01-0,05).Tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 lihastonuksen kasvaminen ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 selittyysuurelta osin lihasmassan pienentymisell\u00e4. Pienempi lihastonus oli yhteydess\u00e4 ei-urheilevien henkil\u00f6idenparempaan neuromuskulaariseen suorituskykyyn ja erityisesti suurempaan maksimivoimantuottokykyyn.Harjoitustausta n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttavan lihastonuksen ilmenemiseen. Pienemm\u00e4n lihastonuksen havaittiinolevan yhteydess\u00e4 pikajuoksijoiden lajisuoritukseen sek\u00e4 suurempaan dynaamiseen ja isometriseen maksimivoimantuottoon.T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 lihastonusmittausta voidaank\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 neuromuskulaarista suorituskyky\u00e4 kuvaavana mittarina nopeuslajien urheilijoilla.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T09:34:00Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nURN_NBN_fi_jyu-2005270.pdf: 2251349 bytes, checksum: f1ee747e4fda2069ed259a8a5985cb80 (MD5)\r\n Previous issue date: 2005", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "96 sivua", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "lihas-hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "tonus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "j\u00e4nteisyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Lihastonuksen yhteys hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n suorituskykyyn", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2005270", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihakset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "j\u00e4ykkyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ik\u00e4\u00e4ntyminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|