| Yhteenveto: | Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan palautteen (eng. backchanneling) ilmenemistä ja funktioita suomalaisella viittomakielellä käydyssä keskustelussa. Tapaustutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin vastaanottaja tuottaa palautetta viittomakielisessä vuorovaikutuksessa ja millaisia funktioita palautteella on keskustelun kulussa.
Aineistona toimii suomalaisen viittomakielen korpukseta otettu, videoitu keskusteluaineisto, kahden suomalaisen viittomakielisen henkilön välillä. Keskustelun aiheet ovat ennalta määriteltyjä, joten keskustelu ei ole täysin vapaata. Aineisto analysoitiin keskusteluanalyysin viitekehystä hyödyntäen ja siinä keskityttiin sekä manuaalisiin että ei-manuaalisiin palautteen muotoihin, kuten nyökkäyksiin ja kulmakarvojen liikkeisiin sekä samanaikaiseen viittomiseen, josta erotin kommentoinnin osaksi palautetta. Analyysin pohjalta selvitettiin, miten palautteen muoto ja määrä eroavat osapuolten välillä sekä miten palautteen tuottaminen liittyy keskustelun etenemiseen.
Tapaustutkimuksessa havaittiin, että palautetta tuotettiin jatkuvasti ja monimuotoisesti. Erityisesti ei-manuaaliset palautteet tukivat keskustelun rytmitystä, vuorojen hallintaa ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Palautteen käyttö osoittautui tilanteeseen ja keskustelun kontekstiin sidotuksi, ja palautteen funktiot ilmenevät erityisesti vuorovaikutuksen sujuvuuden ja osapuolten yhteisymmärryksen vahvistamisessa.
Jatkossa olisi tärkeää tarkastella palautteen ilmenemistä laajemmassa aineistossa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten opetuksessa tai tulkkaustilanteissa. Myös vertaileva näkökulma muihin viittomakieliin sekä teknologisten viestintäympäristöjen vaikutus palautteen tuottamiseen tarjoavat merkittäviä jatkotutkimusmahdollisuuksia. Lisäksi digitaalisten viestintäympäristöjen vaikutus palautteen näkyvyyteen ja ajoitukseen ansaitsee tarkempaa tutkimusta.
This case study examines the occurrence and functions of backchanneling in conversa-tions conducted in Finnish Sign Language. The aim of the study is to determine how the recipient produces feedback in signed interaction and what functions feedback serves in the progression of conversation. The data consists of video-recorded con-versational material from the Finnish Sign Language corpus, featuring a discussion between two Finnish Sign Language users. The topics of the conversation were prede-termined, meaning the interaction was not entirely free-form. The data was analyzed using the framework of conversation analysis, focusing on both manual and non-manual forms of feedback, such as nodding, eyebrow movements, and simultaneous signing, where commentary was distinguished as a part of feedback. Based on the analysis, differences in the form and amount of feedback between participants were examined, as well as how feedback production relates to the progression of the con-versation. The case study found that feedback was produced continuously and in di-verse ways. Non-manual feedback, in particular, supported the rhythm of the conver-sation, turn management, and the construction of mutual understanding. The use of feedback was context-dependent, and its functions were especially evident in main-taining conversational fluency and reinforcing shared understanding between parti-cipants. Future research should explore feedback occurrence in a broader dataset and various interactional settings, such as education or interpreting situations. A compa-rative perspective on other sign languages and the impact of technological commu-nication environments on feedback production also offer significant opportunities for further study. Additionally, the influence of digital communication environments on the visibility and timing of feedback deserves closer examination.
|
|---|