| Yhteenveto: | Opiskelijoiden mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä on lisännyt tarvetta psykologista hyvinvointia tukeville verkkopohjaisille interventioille. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vastaavaan interventioon osallistuvien yliopisto-opiskelijoiden ominaisuuksia keskittyen erilaisiin psykologisiin profiileihin, tavoitteena lisätä ymmärrystä kohderyhmästä ja sen tuen tarpeista. Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Student Life -toimintamallia. Keskeisenä osana malliin kuuluu opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen kehitetty Opiskelijan Kompassi, joka on hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuva verkkointerventio. Tutkimusaineisto (n = 305) on aiemmin kerätty Opiskelijan Kompassin tuetusta yksilövalmennuskomponentista syksyjen 2020 ja 2024 välisenä aikana. Interventioon ilmoittautuneet opiskelijat vastasivat piirteiltään yleistä yliopisto-opiskelija populaatiota, mutta naiset olivat otoksessa yliedustettuina. Opiskelijoiden itseraportoitujen huolenaiheiden tarkastelu osoitti, että yleisimmin koetut ongelmat olivat stressi, opiskeluun liittyvät huolet sekä jaksamattomuus. K-keskiarvojen klusterianalyysia käytettiin tunnistamaan opiskelijoiden muodostamia alaryhmiä psyykkisen kuormittuneisuuden, psykologisen joustavuuden ja mindfulnessin perusteella. Klusterointi paljasti neljä erillistä profiilia: (1) Kohtalainen kuormittuneisuus – Kohtalainen psykologinen joustavuus & matalin havainnointi (29.6%), (2) Korkein kuormittuneisuus – Matalin psykologinen joustavuus & mindfulness (22.0%), (3) Matalin kuormittuneisuus – Korkein psykologinen joustavuus & mindfulness (21.1%) ja (4) Kohtalainen kuormittuneisuus – Kohtalainen psykologinen joustavuus & korkein havainnointi (27.3%). Tässä kliinisessä otoksessa tunnistetut profiilirakenteet osoittivat jossain määrin yhtäläisyyksiä yleisellä opiskelijapopulaatiolla tunnistettujen rakenteiden kanssa, kuitenkin eroten merkittävästi profiilien suhteellisissa ko´oissa. Kaikki profiilit ilmensivät vähintään kohtalaista psyykkistä kuormittuneisuutta. Vuorovaikutus psyykkisen kuormittuneisuuden ja psykologisten taitojen välillä muodosti ainutlaatuisia profiilipiirteitä, jotka puolestaan heijastelivat erityisiä tukitarpeita. Nämä löydökset korostavat interventioiden räätälöinnin merkitystä siten, että ne vastaavat opiskelijoiden mielenterveysprofiileja. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään vastaavanlaisten personalisoitujen interventioiden tehokkuutta.
Students’ mental health concerns have been increasing in recent years, prompting the development of internet-delivered interventions aimed at promoting psychological well-being. This study examines the characteristics of students who engage with such interventions, focusing on different psychological profiles to better understand the needs of the target group. This study is a part of the Student Life operational model at the University of Jyväskylä. The Student Compass, an integral component of the Student Life model, is a blended Acceptance and Commitment Therapy (ACT) intervention designed to support student well-being. The data (n = 305) were drawn from the individual coaching component of the Student Compass between fall 2020 and fall 2024. The students who engaged with the intervention reflected the characteristics of the general university student population; however, women were overrepresented in the sample. By observing the frequencies of students’ self-reported issues, the most commonly experienced issues were stress, concerns with studies, and fatigue. The K-means clustering analysis was used to identify subgroups of psychological distress, psychological flexibility, and mindfulness among students. The clustering revealed four distinct profiles: (1) Moderate Distress – Moderate PF & Lowest Observing (29.6%), (2) Highest Distress – Lowest PF & Mindfulness (22.0%), (3) Lowest Distress – Highest PF & Mindfulness (21.1%), and (4) Moderate Distress – Moderate PF & Highest Observing (27.3%). The structure of the profiles, identified within a clinical student sample, showed some similarity to those reported in general student populations, but their proportions differed significantly. Each profile demonstrated at least moderate levels of psychological distress. The interaction between distress and psychological skills resulted in unique profile features, which in turn reflected specific support needs. These findings indicate the relevance of tailoring interventions according to students’ mental health profiles. Further research is warranted to explore the effectiveness of such personalized interventions.
|
|---|