| Summary: | Akateemisen suunnittelun tutkimuksen ja arkisen suunnittelukäytännön välillä on jännite, joka liittyy näkökulmien erilaisiin tavoitteisiin ja lähestymistapoihin; suunnittelun teorian (tutkijoiden todellisuuden) sekä suunnittelijoiden arkitodellisuuden väliseen suhteeseen. Suunnittelijoiden tapaa ajatella on tutkittu paljon, suunnittelijoiden työssään käyttämää tietopohjaa vähemmän – erityisesti psykologisen tiedon ymmärtämisen näkökulmasta. Mitä tarkemmin suunnittelijoiden käsitykset psykologisesta tiedosta tunnetaan, sitä paremmin heidän ajattelutapaansa ja arjen kokemusmaailmaansa palvelevaa tutkimusta voidaan tuottaa.
Edellä kuvattua haastetta lähestyttiin tässä tutkielmassa käyttäjäpsykologian käsitteen kautta. Käyttäjäpsykologian ytimessä ovat ne ihmisen psykologiset ominaisuudet, jotka tulevat esiin teknologiavuorovaikutustilanteissa. Ihmisen psykologisen perustan tuntemus on kognitiotieteen professori Pertti Saariluoman mukaan vuorovaikutussuunnittelun onnistumiselle välttämätöntä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tutkielmassa selvittämällä suunnittelijoiden käsityksiä käyttäjäpsykologisesta tiedosta: kuinka suunnittelijat ymmärtävät käyttäjäpsykologian, millaisia käsityksiä he siihen liittävät ja kuinka he siihen suunnittelutyön kontekstissa suhtautuvat. Tutkimuskysymykset rajasivat sekä ohjasivat tutkittavaa ilmiötä (1) käyttäjäpsykologista tietoa koskeviin käsityksiin sekä laajemmin (2) ihmistieteellistä tietoa koskeviin käsityksiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tulokset analysoitiin fenomenografisella menetelmällä. Tulokset jäsennettiin kahdella tavalla: (1) kuvaamaan suunnittelijoiden kollektiivisia käsityksiä ja niiden välisiä suhteita käyttäjäpsykologiseen tietoon liittyen (fenomenografinen tulosavaruus) sekä (2) kuvaamaan erilaisia suunnittelun tietopohjaan kohdistuvia suhtautumistapoja (suunnittelijoiden stanssit). Molemmat tuloskokonaisuudet nousivat samasta aineistosta; fenomenografisista merkitysyksiköistä sekä niistä johdetuista kategorioista. Käyttäjäpsykologian näkökulmat olivat suunnittelijoiden vastauksissa vahvasti edustettuina. Erityisesti korostuivat käsitykset ihmisen psykologisista erityispiirteistä ja rajoitteista sekä tutkittuun tietoon pohjautuvasta suunnittelusta. Tulokset tarjoavat sekä täysin uutta tietoa suunnittelun tutkimukseen että perustan jatkotutkimukseen käyttäjäpsykologisen tiedon roolista suunnittelussa.
|
|---|