| Summary: | Englannin kielen merkitys Suomessa on jatkanut kasvuaan jo puolivuosisadan ajan eikä loppua ole näkyvissä. Samaan aikaan muiden vieraiden kielten opiskelu on ollut laskussa jo pitkään. Asenteita ja ajatuksia etenkin englantia kohtaan on tutkittu niin opiskelijoiden kuin Suomen kansalaistenkin näkökulmasta, mutta ei niinkään vieraita kieliä opettavien näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää kielten aineenopettajien näkemyksiä vieraista kielistä ja niiden opettamisesta Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tätä varten haastattelin kuutta eri ikäistä kielten aineenopettajaa, jotka kertoivat kielistä ja niiden merkityksistä heidän lapsuudestaan nykyhetkeen saakka. Kyseessä oli teemahaastattelu, jonka osa-alueita olivat kielet lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa ja työelämässä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisissa kieliympäristöissä haastattelemani opettajat kasvoivat ja vaikuttiko kenties se heidän tulevaisuuden uravalintaan. Lisäksi haastateltavat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan kielten opettajana toimimisesta ja nykypäivän haasteista.
Tutkimustulokset osoittavat, että etenkin englannin kielen käyttö on lisääntynyt vapaa-ajalla ja sen arvostus on myös yleisesti ottaen kasvanut merkittävästi. Tutkimus myös paljastaa, kuinka huolissaan kielten aineenopettajat ovat vieraiden kielten opiskelun tilanteesta ja kuinka tilannetta voitaisiin mahdollisesti parantaa. Tutkimukseen osallistuneet opettajat myös kertoivat, minkälaisia muita muutoksia luokkahuoneessa on tapahtunut näiden vuosikymmenten aikana, esimerkiksi kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn on heikentynyt ja eriyttämisen tarve kasvanut. Jatkotutkimusta ajatellen voisi olla tärkeää tutkia vanhempien asenteita vieraita kieliä kohtaan, sillä tämän tutkielman perusteella, miten kielistä puhutaan kotona vaikuttaa osiltaan lasten kieliasenteisiin ja täten kielivalintoihin.
|
|---|