| Summary: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen sikiönlähdetyksiä vuosina 1930–1937 Suomessa oikeustapausten kautta. Tutkielman aineistona ovat Vaasan maistraatti- ja raastuvanoikeuden ja Jyväskylän raastuvanoikeuden pöytäkirjat. Menetelminä käytän laadullista sisällönanalyysia ja lähilukua, joiden avulla puran auki rikosprosessien taustalla vaikuttaneita sosiaalisia suhteita, toimijuutta ja vallankäytön muotoja.
Tutkin, miten henkilöt jakautuvat aineistossa, ja erottelen myös sen, millaisia syytteitä on nostettu, millaisia tuomioita annettu sekä miten rikokset ovat tulleet viranomaisten tietoon. Rikosten esiintulon tarkastelu osoittaa, että sosiaalinen kontrolli, kuten ilmiannot, kuolemantapaukset tai ammattilaisten tekemät ilmoitukset, olivat keskeisessä roolissa näiden tekojen paljastumisessa.
Tutkielman keskiössä on kysymys siitä, miten sikiönlähdetyksen halunneet ja sikiönlähdettäjät löysivät toisensa, ja millaisia verkostoja ja välikäsiä prosesseihin liittyi. Usein kyse oli tuttavuuksista, sukulaissuhteista tai yhteisten kontaktien kautta välitetystä tiedosta. Sikiönlähdetyksen tekijät eivät useimmiten olleet alansa ammattilaisia, vaan teot olivat yksittäisiä ja jopa satunnaisia. Joissain tapauksissa toimenpiteitä tehtiin maksua vastaan ja toistuvasti, mikä viittaa järjestäytyneeseen toimintaan. Analysoin myös osallisten sosioekonomista taustaa ja taloudellisia motiiveja. Sikiönlähdetyksen halunneista korostui naimattomat nuoret aikuiset. Sikiönlähdettäjät taas olivat hieman vanhempia ja he olivat usein avioliitossa. Kaikki osalliset kuuluivat tyypillisesti työväenluokkaan.
Osoitan, että laittomat sikiönlähdetykset eivät olleet irrallisia yksittäistapauksia, vaan niiden ympärille rakentui erilaisia sosiaalisia verkostoja. Naisten järjestämät sikiönlähdetykset olivat kaavaltaan yksinkertaisempia ja nopeampia mitä miesten järjestämät. Sikiönlähdetyksen järjestäminen perustui vahvasti sosiaalisiin verkostoihin, hiljaiseen tietoon ja luottamukseen – ilmiö, joka valottaa naisten toimijuutta ja yhteisöllisiä ratkaisuja tilanteessa, jossa viralliset vaihtoehdot puuttuivat.
|
|---|