| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää eräässä pohjoismaisessa työyhteisössä työskentelevien ja eri kieliä työelämässä käyttävien ammattilaisten kieli-ideologista maisemaa jäsentämällä heidän käsityksiään sekä omien että työyhteisön muiden jäsenten kielivalintojen taustalla olevista syistä. Työpaikoilla tehtävät kielivalinnat voivat heijastaa myös syvemmälle ulottuvia kieli-ideologioita, kuten käsityksiä kielten arvosta, hierarkioista ja sopivuudesta eri tilanteissa.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kuutta pohjoismaissa toimivan organisaation työntekijää. Yksi haastattelu toteutettiin kasvokkain ja loput viisi teknologiavälitteisesti. Aineistolle suoritettiin laadullinen aineistolähtöinen sisällönalanyysi. Analyysissä hyödynnettiin pragmaattista iteratiivista menetelmää, jossa pyrittiin jäsentämään aineistoa kahden koodaussyklin kautta.
Tutkielmassa tunnistettiin neljä eri ideologiaa, joihin eri kieliä työelämässä käyttävät ammattilaiset tukeutuivat selittäessään kielivalintojaan. Kieli-ideologiat ovat 1) kielitaito on henkilökohtainen resurssi 2) kielitaito on yhteinen etu, 3) kieli on resurssi, jota voidaan käyttää vapaasti ja luovasti sekä 4) kielikäytänteitä ohjaa organisaation kielipolitiikka ja maantieteellinen sijainti. Tuloksista käy ilmi, että haastateltavat eivät selittäneet kielivalintojaan yhden ideologian kautta, vaan heidän vastauksissaan oli läsnä kaikki neljä ideologiaa. Kun ideologiat yhdistettiin, niistä muodostui kieli-ideologinen maisema. Kieli-ideologinen maisema kuvaa kieli-ideologioiden kokonaisvaltaisia suhteita. Tästä havaittiin, että haastateltavilla oli samanaikaisesti käytössä kilpailevia tapoja nähdä ja ymmärtää kielivalintoja monikielisissä työyhteisöissä. Haastateltavat ikään kuin tasapainoilivat eri jännitteiden välillä.
Tutkielma antaa näkökulmia monikielisten työyhteisöjen viestinnän ja vuorovaikutuksen monimutkaisuuteen, tarjoten ymmärrystä siitä, miten eri kieliä työelämässä käyttävät ammattilaiset näkevät ja ymmärtävät kielen käytön yhteyden ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja työympäristön yleiseen dynamiikkaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kielivalinnat näyttäytyvät monimutkaisena ja jännitteisenä asiana.
|
|---|