Korpusavusteinen kriittinen diskurssintutkimus vammaisuudesta Ylen uutisteksteissä vuosina 2011-2021

Tämä maisterintutkielma tarkastelee vammainen-sanaa Ylen uutisteksteissä. Keskityn siihen, millaisissa konteksteissa vammainen-sanaa käytetään ja minkä muiden sanojen kanssa. Tarkastelen myös, miten tulokset sopivat teoriassa esiintyviin vammaisuuden malleihin, joita ovat sosiaalinen malli, vähemmis...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kallio, Eero
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103861
Kuvaus
Yhteenveto:Tämä maisterintutkielma tarkastelee vammainen-sanaa Ylen uutisteksteissä. Keskityn siihen, millaisissa konteksteissa vammainen-sanaa käytetään ja minkä muiden sanojen kanssa. Tarkastelen myös, miten tulokset sopivat teoriassa esiintyviin vammaisuuden malleihin, joita ovat sosiaalinen malli, vähemmistömalli sekä lääketieteellinen malli. Mallit toimivat tutkielmassani kuin diskurssit. Maisterintutkielmani hyödyntää korpusavusteista diskurssintutkimusta (CADS) sekä kriittistä diskurssintutkimusta, eli tutkimuksessa yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia tilastollisesti merkitseviä kollokaatteja vammainen-sana saa Ylen uutiskorpuksessa? 2. Miten kollokaatit sopivat vammaisuuden malleihin? Maisterintutkielman aineisto on Ylen uutiskorpus vuosilta 2011-2021, joka löytyy Kielipankin Korp-palvelusta. Aineiston käsittelyssä on hyödynnetty Kollotin-työkalua, jonka avulla olen selvittänyt MI-menetelmällä, mitkä ovat tilastollisesti merkitsevimmät vammainen-sanan kanssa esiintyvät kollokaatit. Osa kollokaateista karsiutui pois, ja loppujen lopuksi analysoitavaksi jäi 150 kollokaattia. Kollokaateista muodostui semanttisia preferenssejä, jotka sovitin vammaisuuden malleihin. Semanttisia preferenssejä löytyi yhteensä 12 sekä yksi sekalaisten ryhmä. Semanttiset preferenssit ovat palvelut, vammaisiin suhteutetut ihmisryhmät, lainsäädäntö, erisnimet ja toimijat, suhtautuminen ja asenteet, työelämä, epäkohdat, hyvinvointi, ihmiset, vammaisuuden aste, syrjintä sekä paikat. Sosiaaliseen malliin kuuluu kahdeksan semanttista preferenssiä: palvelut, lainsäädäntö, erisnimet ja toimijat, työelämä, epäkohdat, hyvinvointi, ihmiset sekä paikat ja tapahtumat. Vähemmistömalliin kuuluu kolme: vammaisiin suhteutetut ihmisryhmät, suhtautuminen ja asenteet sekä syrjintä. Lääketieteelliseen malliin kuuluu yksi: vammaisuuden aste. Tulokset vastasivat käsitystä siitä, että sosiaalinen malli olisi Suomessa tyypillisin vammaisuuden malli. Tutkimustuloksia voidaan tulevaisuudessa esimerkiksi vertailla muihin korpuksiin.