| Summary: | Tämä maisterintutkielma analysoi Euroviisujen poliittisia aspekteja diskurssintutkimuksen avulla, kontekstina Israelin osallistuminen Euroviisuihin vuonna 2024. Vuosittain järjestettävä Euroviisutlaulukilpailu on järjestäjäorganisaatio EBU:n määritelmän mukaan ei-poliittinen kilpailu. Kilpailun synty sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen Eurooppaan, ja jo kilpailun alkuajoista lähtien maailman poliittiset jännitteet ovat heijastuneet kilpailuun esimerkiksi osallistujamaiden esitysten sanoituksissa.
Israelin osallistuminen Euroviisuihin 2024 ja sitä ympäröinyt uutisointi toimivat lähtökohtina tälle työlle. Syksyllä 2023 terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin, jonka seurauksena Israel on käynyt Gazan alueella sotaa tähän päivään saakka. Vuonna 2024 Israelin osallistuminen Euroviisuihin oli useissa otsikoissa ja Euroviisut-viikon aikana kilpailun tapahtumakaupungissa Malmössä järjestettiin useita protesteja, joiden avulla tahdottiin sulkea Israel ulos kilpailusta maan harjoittamien sotatoimien vuoksi.
Työn aineistona käytettiin saksankielisen aikakausilehti Der SPIEGEL internetversiossa toukokuun 2024 aikana julkaistuja artikkeleita. Analyysi käsittelee kolmea aineistosta löytynyttä diskurssia: sodan kaksi puolta, vähättelyn diskurssi ja antisemitismin käsittely. Näiden diskurssien avulla oli mahdollista todeta työssä käytettyjen lehtiartikkeleiden käsitelleen sotaa Gazassa vähättelevästi. Lisäksi aineisto loi palestiinalaisista ja israelilaisista ymmärrystä, jossa palestiinalaiset nähtiin toisena, ulkopuolisena. Saksan historia toisessa maailmansodassa nähtiin merkittävänä syynä analyysin tuloksille, vaikka maisterintutkielman asettamissa rajoissa kovin suuria yleistyksiä ei ollut mahdollista tehdä.
|
|---|