Brändi-identiteetin visuaalisuus kilpailukykyisen markkinointiviestinnän perustana

Organisaation tulee toimialasta riippumatta varautua edelleen koventuvaan kilpailuun, huolimatta vakiintuneimmastakin markkina-asemasta ympäristössä, jossa kilpaillaan asiakkaan huomiosta. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään siihen, kuinka visuaalisuus pystytään valjastamaan kilpailukykyisen m...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Vaahersalo, Annina
Other Authors: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103849
Description
Summary:Organisaation tulee toimialasta riippumatta varautua edelleen koventuvaan kilpailuun, huolimatta vakiintuneimmastakin markkina-asemasta ympäristössä, jossa kilpaillaan asiakkaan huomiosta. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään siihen, kuinka visuaalisuus pystytään valjastamaan kilpailukykyisen markkinointiviestinnän perustaksi. Visuaalisuudella on merkittävä rooli huomion herättämisessä ja ostokäyttäytymisen muokkaamisessa haluttuun suuntaan. Tässä tutkielmassa pyritään löytämään vastaus siihen, kuinka visuaalisuus huomioidaan brändäys- tai uudelleenbrändäysprosessissa sekä kuinka visuaalisuuden johdonmukainen toisto mahdollistetaan tapauskohtaisesti sovellettavissa markkinointiviestintäkanavissa. Teoreettinen viitekehys toteutettiin tarkastelemalla brändäystä, visuaalista brändäystä, ja sen myötä visuaalisen identiteetin suunnitteluprosessia. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin myös markkinointiviestintää. Tutkimuksen oletuksena oli, että visuaalisuus edistää kilpailukykyä, mikäli brändi onnistuu muotoilemaan kilpailuetunsa visuaaliseen muotoon ja soveltamaan sitä onnistuneesti organisaation määrittämissä markkinointiviestinnän kanavissa johdonmukaisesti. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla markkinointiviestintään keskittyvistä yrityksistä sekä brändikirjojen ja graafisten ohjeiden sisällön analyysilla. Haastatteluihin osallistui yhdeksän henkilöä, joilla oli kokemusta mainos- tai markkinointitoimistossa työskentelystä ja /tai soveltuva korkeakoulututkinto. Haastateltavat työskentelivät luovan johtajan tai toimitusjohtajan roolissa tutkimuksen toteuttamishetkellä. Ohjeistot perustuivat tosielämän toimeksiantoihin, joissa haastateltavat ovat olleet mukana. Tuloksista kerrytettiin kattavaa ymmärrystä visuaalisen viestinnän ja markkinointiviestinnän välimaastosta, joita ei ole aiemmassa tutkimuksessa yhdistetty näin laajassa kontekstissa.