Etuotsalohkon toiminnan ja reaktioajan yhteyden tutkiminen MEG-menetelmällä työmuistin mieleenpalautusvaiheessa

Työmuisti on yksi perustavanlaatuisista kognitiivisista aivotoiminnoista. Yksi työmuisti-prosessin kolmesta vaiheesta on mieleenpalautus, jolla tarkoitetaan aktiivista jo tallennetun tiedon hakemista takaisin käsittelyyn. Tutkimusnäyttö viittaa erityisesti etuotsalohkon alueiden aktivaatioon mieleen...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Heino, Oona, Vocheva, Alevtina
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103841
Description
Summary:Työmuisti on yksi perustavanlaatuisista kognitiivisista aivotoiminnoista. Yksi työmuisti-prosessin kolmesta vaiheesta on mieleenpalautus, jolla tarkoitetaan aktiivista jo tallennetun tiedon hakemista takaisin käsittelyyn. Tutkimusnäyttö viittaa erityisesti etuotsalohkon alueiden aktivaatioon mieleenpalautusvaiheessa. Sen aikaisen aivoaktivaation ja reaktioajan yhteyden tarkasteleminen lyhyillä ja tehokkailla koeasetelmilla tarjoaa työmuistin toimin-nasta tärkeää tietoa, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää niin tutkimuksessa kuin tulevaisuuden kliinisessä kontekstissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Sternberg-tehtävän aikaista etuotsalohkon akti-vaatiota ja suhteutetaan sitä vastaamiseen käytettyyn aikaan. Tutkittavia (N=22) mitattiin magnetoenkefalografiamenetelmällä (MEG) heidän suorittaessaan tehtävää, jossa heidän tuli painaa mieleensä 2- ja 4-numeroisia numerosarjoja. Tämän jälkeen ruudulle ilmestyi yksittäinen numeroärsyke, ja tarkoituksena oli muistaa, esiintyikö se äsken nähdyssä sarjassa vai ei. Analyysivaiheessa vertailtiin nopeasti ja hitaasti annettujen vastausten yhteydessä mitattuja aivovasteita eri tehtävätoisinnoista. Tulokset osoittavat, että pitkien numerosarjojen prosessointiin kului lyhyitä sarjoja enemmän aikaa. Muistitietoa vastaavia ärsykkeitä puolestaan käsiteltiin nopeammin kuin niitä, jotka eivät esiintyneet mieleen painetussa numerosarjassa (ei-vastaavat). Nopeasti ja hitaasti annettuja vastauksia vertaillessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero pitkien vastaavien ja lyhyiden ei-vastaavien kohdalla kaikilla tarkastelluilla aivoalueilla. Tulosten valossa työmuistin kompleksista rakennetta voidaan onnistuneesti tutkia yhdistämällä hermostollista ja behavioraalista tietoa. Working memory is one of the fundamental cognitive functions. One of the three phases of the working memory process is retrieval, which means actively bringing previously encoded information back into the processing stage. Research evidence indicates activation of the frontal lobes in particular during the retrieval phase. Examining the relationship between neural activity and reaction times using short and efficient experimental designs offers important insights into the function of working memory. These insights can be applied in fu-ture research and clinical contexts. In this study, neural activity in the frontal lobe during Sternberg task is examined and compared with the reaction times. The participants (N=22) were measured using magnetoencephalography (MEG) while they were performing a task in which they were asked to memorise number sequences of two and four digits. After this, a single probe digit appeared on the screen, and the participants were supposed to recall whether it had been present in the previously shown number sequence or not. While analysing, the brain activity connected to fast and slow responses were compared with each other in different task conditions. The results demonstrate that processing long number sequences took longer compared to the short ones. In turn, the stimuli that matched the memory content were processed faster than those that did not. Comparing the fast and slow responses, statistically significant differences were detected in the long match and short non-match conditions in all observed brain areas. In light of these results, it can be stated that the complex nature of working memory can successfully be studied by combining neural and behavioural data.